Kannustava pilatesohjaaja

Sain tänään pilatesohjaajalta kannustavan kommentin: golfariksi sinulla on huono vartalonkierto. Vastasin, että sen vuoksi olen täällä.

En voinut kovasti suuttua ohjaajalle. Olen itsekin huomannut, että syyskuun jälkeen vartaloni tuntuu jämähtäneen. Kaikki kiertoliikkeet ovat vaikeita ja jäävät vajaaksi. Tällä hetkellä syy löytyy myös hartioista. Maanantaina tein rutiininomaista työtä tietokoneella. Tunsin kun pikku hiljaa hiirikäteni hartia alkoi jämähtää. En tietenkään voinut pitää taukoa vaan jatkoin työskentelyä. Huonoin seurauksin! :-( Hartiani ovat olleet oikeasti kipeät. Täytyy tutkia lääkevarastoni tarjonta. Jospa vielä löytyisi jotakin lihasrelaxanttia.

Tai sitten....! Olisi vihdoin viimein aika ryhtyä tekemään fysioterapeutin jo puolitoista vuotta sitten antamia liikkeitä, jotka vahvistavat hartioiden pieniä lihaksia. Miten se olikaan...? Tuleeko kotona tehtyä jotakin harjoitteita? ;-)

Altis houkutuksille

Pienen jahkailun jälkeen päädyin sitten kuitenkin varaamaan golfmatkan ensi vuoden alkuun. Sain tarjouksen matkanjohtajalta, jonka matkalla olin tänä vuonna helmi-maaliskuussa. Tai ehkä tein päätökseni heti viestin luettuani. Annan vain itselleni ja blogin lukijoille mielikuvan, että kyseessä olisi ollut pitkäkin pohdinta.

Nyt on jokin syy käydä vaikka Malmilla Green Golfissa harjoittelemassa. Pilates tunnitkin ovat hyviä. Ikävä kyllä muutamia tunteja on viime viikkoina jäänyt väliin työkiireiden vuoksi. Ja voihan sitä kotonakin tehdä erilaisia harjoituksia. Hups! Mistäköhän tuollainen ajatus pullahti esiin?!? Yllättävän usein kaikki ajatukset kotona tehtävistä harjoituksista ovat tuhoon tuomittuja. Ne eivät vain toteudu

Monia tehoja

Silmälaseissani on nyt monta tehoa. Näillä samoilla silmälaseilla pitäisi pärjätä niin lukiessa kuin autoa ajaessa. Sain itse asiassa tuomion jo kesäkuussa. Olin kuullut monenlaisia tarinoita siitä miten moniteholasit vaikuttavat golfin pelaamiseen. Toiset olivat sitä mieltä, että ei vaikuta mitään. Toiset taas kauhistelivat miten vaikeaksi pelaaminen, erityisesti puttaaminen, oli muuttunut. Ajattelin, että hankin lasit vasta golfkauden jälkeen ja totuttelen niihin talven aikana. Totuttelu alkoi eilen.

Ensivaikutelma ei ole niin paha kuin ajattelin. Kadulla kävellessä kyllä tuntuu vähän siltä kuin kävelisi Linnanmäen Vekkula-talossa. Välillä katu tuntuu olevan alempana kuin mitä kuvittelen. Niin kuin joskus metsässä kävellessä käy. Ei huomaakaan, että maa viettää. Portaiden käveleminen vaatii opettelua. Paras on ennakoida, katsoa vähän kauemmas, ei aivan jalkojen juureen.

Pakko oli ottaa puttimaila esiin ja kokeilla miltä se uusien lasien kanssa tuntuu. Ainakin matolla se sujui hyvin. Eri asia on sitten oikealla griinillä kun pitäisi pystyä lukemaan kallistuksia. Kauas näen kyllä paremmin kuin aiemmin. Harhautuneiden pallojen lentorataa on helpompi seurata ja toivottavasti laskeutumispaikkakin löytyy paremmin.

Se tavallinen?

Kantakapakassa tarjoilijat tuntevat asiakkaat. Aina tarjoilijan ei tarvitse edes kysyä "se tavallinen" kun he jo tietävät mitä lasiin laitetaan.

Minulla oli eräällä tavalla samanlainen kokemus maanantain pilates tunnilla. Ohjaaja kysyi "ei mitään kremppoja tänään?". Mihin minä vastaan, että "no tänään on tuo oikea olkapää vähän kipeä, käden taaksevienti sattuu". Johon ohjaaja "älä vie kättäsi ääriasentoon". Edellisellä kerralla oli vasen polveni kipeä. Sitä edellisellä kerralla ristiselkä. Ohjaaja ikään kuin olettaa, että joka kerta minulla on jokin paikka kipeänä.

Tapaukseni eroaa kantakapan tilanteesta tietysti siinä, että minulla ei aina ole "se tavallinen" vaan kroppani on kovin vaihtelunhaluinen ja kipu löytyy milloin mistäkin. Taidan olla tulossa vanhaksi?!

Odotellessa

Apua! Nyt se on käynyt toteen. Golfkausi on päättynyt ostaltani tänä vuonna. :-( Jotenkin kauden loppuminen tapahtui huomaamatta. Olen viimeksi käynyt pelaamassa 22.9.2012 Pickalan Tosimimmien kisassa. Se oli kyllä aika rankka kokemus, viisi tuntia golfia sateessa. Sen jälkeen meni vähän fiilikset pelaamiseen. Peli oli hankalaa ja kankeaa.

Kuinka monen muun asian kanssa käy samoin? Menee ohi huomaamatta? Tuntuu, että kesäkin meni kesää odotellessa. Ikävät asiat tietysti saavatkin mennä nopeasti mutta kaikesta mukavasta olisi mukava nauttia pitkään. Vielä on paljon tehtävää, että pystyn olemaan läsnä juuri tässä hetkessä.

Jos joskus tulee tilaisuus käydä katsomassa Samuel Beckettin näytelmä Huomenna hän tulee, niin suosittelen lämpimästi. Siitä oli Kansallisteatterissa hiljattain erittäin hyvä versio. Harmi, että sitä ei enää esitetä. Pääosassa oli iki-ihana Hannu-Pekka Björkman. Näytelmässä kerrotaan juurikin odottamisesta.

Nyt sitten vain odottelemaan ensi kesää ja uuden kauden alkamista! ;-)

Painonhillintää

Onkohan vaakani rikki? Viimeisen kuukauden, puolentoista, aikana se on näyttänyt n. 1,5 kiloa enemmän kuin kesällä. Tai sitten kyse on siitä, että liikun vähemmän. Enää en kävele n. 30 - 40 kilometriä viikossa. Ihmekö että paino nousee? Ei. Varsinkin kun syöminen ei ole vähentynyt. Miten tuntuukin, että mitä pimeämpää on, sen paremmalta kaikki makea maistuu.

Kotiin tullessani kello oli jo puoli seitsemän ja houkutus jäädä kotiin oli suuri. Onneksi sain itsestäni irti sen verran, että kiersin Töölönlahden. Pilates jäi väliin koska jouduin venymään töissä.

Olen aina ajatellut, että painon saa tippumaan ainoastaan ruuan määrää säätelemällä. Ehkä kuitenkin on syytä harrastaa jotakin liikuntaakin, niin homma käy helpommin. Aikamoista tasapainoilua tämä painonhillintä!

Vahinkoja sattuu

Kyllä, syksyn myötä golfblogini näyttää vaihtuvan pilates blogiksi. Olkoon sitten niin! ;-) Golf ja pilates eivät missään nimessä ole toisensa poissulkevia. Päinvastoin. Pilateksesta on erittäin paljon hyötyä myös golfissa, kuten missä tahansa kehon käytössä.

Tänään sain tuntumaa siihen, miltä tuntuu kun kroppa ei toimi normaalisti, siten kuin haluaisin. Alaselkäni on aamusta lähtien ollut kipeä. Hampaiden pesusta ei meinannut tulla mitään. Maanantain pilatestunnilla on tapahtunut jotakin. Eilinen Tampereen matka ja junassa istuminen ei tietysti parantanut asiaa.

Olen yrittänyt miettiä mistä voisi olla kyse. Mieleeni tuli, että saha-liikettä tehdessäni, ohjaaja tuli korjaamaan kehoani. Hänen mielestään kroppani olisi pitänyt kiertyä enemmän. Korjaava liike vain oli hieman liian nykäisevä. Maanantaina se ei tuntunut missään mutta niinhän monesti käy, että kipu tuntuukin vasta kahden yön jälkeen. 20-vuotta sitten olin laskettelemassa kun tein hyvin pienen, vähän äkkinäisen käännähdyksen katsomaan kuka tulee takaani kovaa vauhtia. Loppuviikosta en sitten enää saanutkaan monoja jalkaani.

Kivusta huolimatta menin illalla pilates tunnille. Kerroin ohjaajalle (sama kuin maanantaina) alaselkäni kivusta. En kehdannut sanoa, että itse asiassa kipu taisi tulla hänen avustamanaan. Vahinkohan se oli. Sellaista sattuu.

Tunnollisen työntekijän syndrooma

Taidan olla tunnollinen työntekijä jos kriteerinä pidetään sitä koska sairastaa. Olen kahtena peräkkäisenä viikonloppuna ollut nuhainen ja väsynyt. Sunnuntai-iltana, kuten tänään, nuha häviää ja olo on parempi. Pitää yrittää olla vähemmän tunnollinen. Olisi ollut niin mukava käydä tänään pelaamassa, aurinkoisen kauniina syyspäivänä.

Syksyllä pelaaminen ei kyllä muuten ole kovin mukavaa. Kroppa on kylmästä kankea ja vaatteita on paljon. Siitä seuraa, että swingiin tarvittava ylävartalon kierto jää vajaaksi. Sää vaikuttaa myös yllättävän paljon pallon lentorataan. Pallo on ihan kohmeessa. Se ei lennä. Usein saa ottaa yhtä isomman mailan kuin mitä lämpimällä kelillä.

Harrastin minä tänään jotakin liikuntaa sentään. Kävin kävelyllä Kaivarissa.

Parempi pilates päivä

Syksyn tullen taitaa golfblogini muuttua pilates blogiksi! ;-) Tänään oli huomattavasti parempi pilates päivä kuin lauantaina. Huomaan, että säännöllisyys nousee taas ykkösasiaksi. Ei pitäisi pitää mitään kesätaukoa koska sen jälkeen on kova työ päästä takaisin kevään tilanteeseen.

Mutta miten sitten käy golfin talven aikana? Bongasin GolfPisteen nettisivulta GolfFIT:in kurssin. Ensin olisi TPI testi, jolla mitataan erityisesti golfkuntoa. Sen jälkeen olisi sopivia harjoitteita, joilla voi parantaa tilannetta. Muuten ihan hyvä mutta tunnit ovat aamulla klo 7.30. Iltakursseja ei ainakaan toistaiseksi ole. Toinen huono juttu on, että Helsingin kurssille ei ole riittävästi osanottajia eli sitä ei edes järjestetä. Ei ainakaan tällä viikolla. Espoossa olisi kurssi mutta se on kaukana. Tällä hetkellä en pysty töiden puolesta käymään Espoossa.Yksityistunteja kuulemma saisi. Hinta olikin sitten moninkertainen ryhmätuntiin verrattuna. Jos saisi kaverin, niin hinta olisi silloin kuulemma edullisempi.

Jotakin pitää keksiä pilateksen lisäksi. On todella vaikea muuttaa ruokailutottumuksia vastaamaan vähäisempää liikuntaa. Vaaka näyttää joka aamu suurempia ja suurempia lukemia. Apua! :-(

Hyvä päätös

Päätökseni olla osallistumatta Pickalan Grande Finale -kilpailuun oli hyvä. En olisi jaksanut pelata kunnolla, hyvä jos koko kierroksen. Päättelen asian siitä, että tänään pilates tunnilla en tahtonut jaksaa tehdä helpoimpiakaan liikkeitä.

Tuntui etten ole ikinä käynytkään pilates tunneilla. Niin löysät olivat syvät vatsalihakset. Selkä kipeytyi. Ohjaaja jopa tuli korjaamaan erästä liikettäni koska en pystynyt tekemään sitä oikein. Harvemmin hän tulee korjaamaan. Jokin merkki sekin päivän kunnostani.

Löysän olon yhtenä syynä on varmastikin karhea kurkkuni. Mittasin aamulla kuumeenkin. Onneksi ei ollut. Huomenna täytyy kyllä pitää lepopäivä ettei vaan kehkeydy mitään pahempaa tautia.

Tässäkö se oli?

Golfkausi nimittäin. Huomenna olisi Pickalan Grande Finale -kilpailu. En ole ilmoittautunut. Viime viikonlopun peli kaatosateessa yksinkertaisesti hyydytti minut. Peli ei tunnu enää mukavalta. Huomiseksi on kyllä luvattu sadetta vasta iltapäiväksi mutta silti... Kurkkukin on vähän karhea eikä viikolla tehty työmatka ainakaan antanut lisää energiaa, päinvastoin. Ehkä pesen ja putsaan huomenna mailat ja bägin ja laitan sen varastoon.

Vähän haikealta kyllä tuntuu. Enkä oikein haluaisi uskoa, että tämä oli tässä, tämä golfkausi. Toisaalta ehdin minä kiertämään 47 täyttä kierrosta ja yhdeksän puolikasta. Ei tuo kyllä intohimoisen golfarin määrä ole. Olen kuullut, että jotkut pelaavat kaudessa satakin täyttä kierrosta. Keväällä suunnittelin, että 50 täyttä kierrosta pitäisi kiertää. Hieman jäin tavoitteestani, ellei sitten vielä innostu jonakin viikonloppuna ottamaan mailat esiin.

Hulluja on monenlaisia

Golfhullut ovat pahimmasta päästä! ;-) Pickalan Tosimimmejä on kuusi. Sen verran lähti puolenpäivän jälkeen kiertämään Forestia, sadetta uhmaten. Sade jatkuikin sitten mukavasti koko kierroksen ajan. Sääennuste piti kerrankin kutinsa. Juuri silloin kun sen ei olisi tarvinnut.

Lähdin sillä ajatuksella, että tämä on hyvää harjoitusta Skotlantia varten. En vielä tiedä koska olen sinne menossa mutta jonakin päivänä, toivottavasti. Ajattelin, että jos olen maksanut kalliin matkan Skotlantiin, en tottavie ole sokerista ja odota päivänpaistetta. Sitä kun taitaa Skotlannissa joutua odottamaan tovin jos toisenkin.

Muutama hyvä neuvo: Kärryt, joissa on sateenvarjoteline ovat ehdottoman kätevät. Kunnon sadevarusteet, housut ja takki. Minä kuvittelin, että minulla on, mutta ei ollutkaan. Kannattaa testata varusteita vaikka suihkussa. Sydväst on myös ehdottoman tärkeä, sellainen missä on naru leuan alla ettei tuuli vie. Kunnon sadehanskat. Jos niiden päälle on vielä laittaa sellaiset patakintaita muistuttavat lämpöhanskat, niin varmasti tarkenee. Vaatteiden materiaali ei saa olla puuvillaa vaan ns. teknistä materiaalia. Väitän, että mitkään golfkengät eivät kestä vettä niin hyvin kuin kunnon saappaat.

Tärkeintä lienee kuitenkin asenne. Minulla ei ollut sitä ensimmäisellä väylällä. Mietin, että voi himskatin himskatti nyt sataa!! Lyöntejä tuli kiitettävä määrä. Sen jälkeen päätin, että annan periksi sääolosuhteille. En ajattele sadetta, keskityn vain lyöntiini. Etuysillä se vielä toimi jollakin tavalla mutta takaysillä ei. Ehkä suurin syy oli se, että olin todellakin märkä. Minun oli kylmä. Tuntui, että vartalon kierrosta ei ole tietoakaan. Silti ei kaduta, että lähdin pelaamaan. Päinvastoin! Nyt on voittajan olo vaikken voittanutkaan. :-)

Golfkaste

Liityin partioon teini-ikäisenä. Ensimmäisellä leirillä sain leirikasteen. PartioWikissä asiaa kuvataan näin "Parhaimmillaan se luo kastettavien välille yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja yksittäiselle kastetulle tunteen kokemuksellisen tason noususta ja tiettyihin salaisuuksiin vihkiytymisestä". Minulle se jäi mieleen siitä, että jouduin pyörimään mutaisessa lätäkössä. Kotiin palattuani jouduin pesemään hiukseni varmastikin viiteen kertaan ennen kuin ne tuli puhtaaksi. Yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei kyllä tullut.

Huomenna taitaa tulla golfkaste, sananmukaisesti. Pickalan Tosimimmien kuudes ja viimeinen osakilpailu on huomenna Forestilla. Sääennuste lupaa reilunpuoleista sadetta. Siinä tosigolfarit erotetaan golfareista. Katsoin hetki sitten, että kymmenen naista on ilmoittautunut. Katsotaan kuinka moni huomenna menee paikalle. Menenkö esimerkiksi minä? ;-) Olenhan sentään tällä hetkellä kokonaiskilpailussa viidentenä. On jotakin mitä puolustaa ja mahdollisuuksia myös parantaa sijoitusta.

Voisin kuvitella, että ne jotka huomenna sinnittelevät kierroksen läpi kaatosateessa, kokevat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Yhteinen vihollinen sade on selätetty!

Korviketta

Tänään oli mahdollisuus kokeilla oikean golfin korviketta. Testasin yhtä simulaattoria työkavereiden kanssa. Mielestäni simulaattori vaatii totuttautumista. Oli vaikea hahmotaa väylää. Omasta mielestäni löin ihan kunnon lyönnin mutta silti se jäi vain muutamaan kymmeneen metriin. "Greenit" olivat superhitaita, ei mitään kilpakenttien tasoa.

Ehkä talvella kun lunta on vyötäröön asti simulaattori golfkin kiinnostaa. Onneksi vielä pääsee pelaamaan ihan oikealle kentälle. Sunnuntaina on Pickalan Tosimimmien viimeinen osakilpailu. Ehkäpä menen vielä lauantainakin, jotta saan sunnuntaille vähän harjoitusta. Huomasin eilen, että jos harjoittelee mitä tahansa vain kerran viikossa, kuten esimerkiksi pilatesta, ei kehity. Eilisellä pilates tunnilla olo oli kankea ja voimaton koska en maanantaina päässyt tunnille.

Vielä on kesää jäljellä

...ainakin vielä tänään. :-) Oli todella upea golfpäivä sään puolesta. Kova tuulikaan ei mielestäni haitannut. Niin... no ehkä yhdellä väylällä. Tiiasin Forestin neljännellä väylällä aika alas koska oli vastatuuli. Olisi pitänyt lyödä ihan normaalisti. Pallohan ei sitten mennyt minnekään. Minulla on muutenkin matala avaus. Ei sitä tarvitse mitenkään supermatalaksi saada.

Pickala Park, 18 väylä

Etuysi meni todella hauskasti, joka toinen väylä meni hyvin ja joka toinen huonosti. Sain 13 bogipistettä. Ehdin jo miettiä, että ei saa miettiä asiaa. Golfissa kun niin usein toetutuu se, mitä ajattelee. Jos ajattelee bunkkeria, niin pallo rahisee kohta hiekassa tai vettä, niin kuulet pallon molskahduksen. Joskus joku on sanonut, että pitää tarkkaan miettiä mitä haluaa, joskus voi jopa saada sen. Golf todistaa tuon pitävän paikkansa.

Matkalla kentälle meditoin autossa "ota rennosti, älä jäykistele". Se ei riittänyt. Olisi pitänyt myös hokea "keskity". Jostakin syystä olo oli tänään hermostunut enkä oikein pystynyt keskittymään. Vasta takaysillä sain otteen pelistä. Viisi viimeistä väylää pelasin bogiin. Yhtään paria ei tänään tullut, birdiestä puhumattakaan. Onneksi sentään sain yhteensä 30 bogipistettä.

Toivottavasti kesä jatkuu vielä ensi viikonloppuna. Silloin on Tosimimmien viimeinen osakilpailu. Sijoitukseni on nyt viides. Mielenkiintoista ja jännittävää nähdä lopputulos!

Not my cup of tea

Huoh!! Kylläpä oli pitkä viikko. Vielä kaksi yötä golfkierrokseen. Huomenna harrastan ruumiinkulttuurin sijaan vähän henkisempää. Käyn katsomassa Helene Schjerfbeckin näyttelyn. Ajankäytössä täytyy joskus huomioida muitakin kiinnostuksen kohteita kuin golf. ;-)

Syksyn edetessä sää on oikukkaampaa. Ennusteet muuttuvat laidasta laitaan. Alkuviikosta huomiseksi luvattiin Siuntioon sadetta. Nyt ennuste näyttää parempaa, aurinkokin paistaisi. Golfarin tietysti pitäisi pelata säässä kuin säässä. Sää on vain pukeutumiskysymys. Olen huono golfari. Sade yhdistettynä kylmään ilmaan is not my cup of tea. Tunnustan olevani mukavuudenhaluinen. Miksi tehdä ehdoin tahdoin elämästä kurjempaa ja vaikeampaa kuin se on?

Golfissa olen oppinut, että strategiaa pitää pystyä vaihtamaan lennosta. Lyönti ei, kummallista kyllä, aina mene sinne minne haluaisi. Silloin pitää olla valmis tekemään nopeita päätöksiä uudesta etenemisstrategiasta. Ei ole lainkaan poissuljettu, että löytäisin itseni huomenna golfkentältä tai ehkä harjoittelualueelta.

Perus pilatesta

On se hyvä juttu, että on harrastuksia arki-iltoina. Muuten tulisi töissä roikuttua aivan liian pitkään. Tänään kävi klassinen "teen vielä tämän ja sitten lähden" ajatus. Mutta eihän ne työt tekemällä lopu. Ainakin nykyään kun sähköposteja voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Pilates tunnin jälkeen olo on outo yhdistelmä keveyttä ja rauhallisuutta. En tiedä mistä se tulee. Siitäkö, että pilates hengitys puhdistaa kehoa? Kuulostaa kyllä hassulta. En tiedä voisko tuo olla totta. Tai tuleeko se siitä, että pilates tunnilla tulee keskityttyä siihen, mitä on tekemässä ja unohtaa kaiken muun? Pilates on samalla rentoutusta.

Kävin keväällä golf pilateksen tunneilla. Saattaa olla, että sillä oli vaikutusta swingiini. Mielestäni keskityin kuluneena kesänä paremmin vartalon kiertoon kuin aiemmin. Ehkä se johtuu siitäkin, että pro muistutti minua asiasta.

Golf pilates ei kuitenkaan tuntunut niin paljon paremmalta, että olisin ollut valmis maksamaan siitä kaksinkertaisen hinnan normaaliin pilates tuntiin verrattuna. Totesin, että tavallinen perus pilates riittää. Pilates on siitä hyvä, että voi itse säädellä tekemisiään. Voin esimerkiksi keskittyä kaikissa liikkeissä vaikkapa vartalon kiertoon.

Kiusauksen vastustaminen...

... on joskus ylitsepääsemättömän vaikeaa. Eilen illalla tulin tyhjentäneeksi puolillaan olleen karkkipussin. Tuntui, että se kutsui nimeäni. Tänä aamuna luin rauhassa Hesarin. Jalat olivat eilisestä Nordcenterin kierroksista kankeat. Ikkunasta ulos katsoessani en kuitenkaan voinut vastustaa Pickalaan lähtemistä. Ei muuta kuin varusteet autoon ja menoksi.

Etuysillä peli kulki kankeasti. Olisi ehdottomasti pitänyt käydä rangella. Tai tehdä jotakin muuta palauttavaa liikuntaa tai venyttelyä. Kun tekee äkkinäisiä päätöksiä, niin kaikkea ei aina malta ottaa huomioon. Avaukset ja lähestymislyönnit olivat tänään surkeimmasta päästä. Sen sijaan tuntui, että putti kulki mukavasti. Greenit olivat Finnish Tourin jäljiltä superliukkaat. Ihan ajatuksen voimalla pallo ei liikkunut mutta ei paljon puuttunut.

Pelikavereinani oli kaksi miestä ja yksi nainen. Mukana oli myös toisen miehen puoliso. Hän ei ollut koskaan pelannut golfia eikä kiertänyt kenttää. Hän tuli katsomaan minkälaisesta pelistä on kyse. Pelikavereiden selittäessä ensikertalaiselle golfin saloja, tuli tunne, että golfissa on miljoona asiaa kun pitää tietää ja huomioida. Mietin mielessäni miten olen koskaan tullut aloittaneeksi golfin? Ei ihme, että joillakin innostus loppuu alkumetreille.

Nordcenter rules!

Aivan mahtava päivä Norcenterissä! Pelasin Benzin tasoitukseeni. Tein seitsemän bogia ja kaksi paria. Vain pari pientä sadekuuroa saimme niskaamme. Fream oli vaikeampi, niin kuin viime kerrallakin. Lyöntejä tuli kolmella väylällä yli kymmenen. :-( Bogeja tuli vain yksi, pareja ei lainkaan. Freamin kiertämistä hankaloitti erittäin navakka ja kova tuuli. Satoikin enemmän. Sade antoi meille kyllä toisaalta myös hienon elämyksen. Näimme kokonaisen sateenkaaren.

Golfkuntoni kestää päivässä yhden kierroksen, ei kahta. Huomasin sen jo heti Freamin etuysillä. Minulla oli suuria keskittymisongelmia. Ehkä lounaskin oli liian tuhti. Tuntui, etten voi lainkaan laittaa palloa tiille tai merkata greenillä. Vääristäminen teki pahaa.

Kaiken kaikkiaan päivä oli täydellinen golfpäivä! :-) Harmi, että kausi kohta loppuu. Toisaalta on ehkä hyvä, että välillä tekee jotakin muutakin. Keväällä golf tuntuu taas entistä paremmalta.

Homo sapiens

Homo 'löntys' sapiens on sukua Homo sapiensille. 'Löntys' on se alalaji, joka ruuhkaisella kadulla kävelee hitaasti löntystäen, tukkien samalla muiden Homo sapiensien kulkureitin.

Homo 'laiskimus' sapiens on toinen Homo sapiensin alalaji. 'Laiskimukselle' ominaista on suunnitella tekevänsä paljon erilaisia asioita. Loppujen lopuksi 'Laiskimus' ei kuitenkaan saa tehdyksi suunnittelemiaan asioita.

Tunnustan kuuluvani tähän 'Laiskimusten' alalajiin. Suunnittelin meneväni tänään Paloheinän rangelle mutta laiskuus iski. En mennyt. Ilmakin oli kehno. Sen verran sain aikaiseksi, että katsoin Pron keväällä antaman dvd:n opetustunnista. Ja jaksoin minä venytelläkin. Bägin varusteet on tarkistettu ja täydennetty. Olen valmis huomiseen Nordcenter maratoniin. :-)

Vielä kaksi...

...yötä lauantain Nordcenterin maratoniin! Huomenna täytyy käydä Paloheinän rangella. Eikä venyttelykään olisi pahasta. Bägin sisällönkin voisi tarkistaa. Palloja pitää olla riittävästi ja evästä erityisesti.

Tällä hetkellä toivon parasta ja pelkään pahinta. Toivon, että peli kulkisi hyvin. Samalla pelkään, että entä jos lyönnit heti alusta asti sujuvatkin huonosti? Silloin päivästä tulee pitkä ja tuskallinen. Täytyy pitää mielessä Eckhart Tollen ohjeet. Tulee aina keskittyä kulloinkin käsillä olevaan hetkeen. Jos ajattelee tulevaa tai mennyttä, menee se, mitä on tekemässä, pieleen. Helposti sanottu, vaikeampi toteuttaa.

Neljä yötä ja...

...sitten menen pelaamaan Nordcenteriin! Pienimuotoinen maraton on tiedossa. Aamupäivällä kierrämme ensin Benzin. Sen jälkeen Freamin. Odotukset ovat kovat. Heinäkuun maratonista jäi hyvä mieli. Erityisesti ihastuin Benziin. Ehkä se johtuu siitä, että etuysi meni superhyvin. Bogipisteitä tuli tosi paljon. Takaysistä en voi nyt kertoa koska siitä ei voi puhua samaan aikaan etuysin kanssa. ;-)

Toivottavasti sääennuste pitää paikkansa ja aurinko paistaa. Muuten maratonista voi tulla aika rankka. Fream on kyllä kierrettävä autolla. Jalkani on ollut sen verran kipeä, että ei varmasti kestäisi kahta kierrosta kävellen. Siitä tulikin mieleeni, että pitäisi varmastikin vihdoinkin hakeutua jollekin jalkahoitajalle tai vastaavalle.

Lauantain Nordcenter kierroksen odottelu vetää vertoja samalle tunteelle kuin lapsena odotti joulupukkia. :-)

Kestääkö kantti?

Ei kestänyt tänään. :-( Tosimimmien kisa oli tänään tasoituksellinen lyöntipeli. Lyöntejä tuli aivan liikaa, 116! Siitä kun vähentää tasoituksen, niin pääsee 87,5:een. Parhaalla pelaajalla oli bruttolyöntejä vain 78.

Takaysillä huomasin, että golfkuntoni ei ole hyvä. Aloin hyytymään. Oli todella vaikea keskittyä. Ehkä se johtui huonosta tankkauksesta. Olisi pitänyt syödä vaikka ei ollut nälkä. Toinen voi olla se, että meillä meni kierrokseen yli viisi tuntia! :-( Ymmärrän kyllä, että lyöntiin pitää keskittyä mutta, mutta... ehkä sitä voisi hieman nopeuttaa sitten muuta toimintaa, mailan valitsemista muun muassa. Kärsiväliisyyteni oli koetuksella.

Sittenkin sateessa

Olin tänään varannut Parkista tiiajan klo 12:40. Eilen illalla huomasin, että minut oli jätetty yksin. Muut olivat peruuttaneet. Mietin mitä teen. Peruuttaisinko minäkin? Sadettakin oli luvattu. Tutkin sääennustetta. Se lupaili sateen alkavan vasta iltapäivällä. Onnekseni 11:50 lähdössä oli vapaata. Siihen siis. Alku näytti lupaavalta. Pilvistä oli mutta ei satanut. Se alkoikin vasta tunnin kuluttua lähdöstä. Onneksi ei tullut mitään kaatosadetta. Pieni tihku ei haittaa.

Muuten tuntui taas oudolta ottaa maila käteen. Miten tätä peliä pelataan? Mitä tällä mailalla pitää tehdä? Kuulin kun yksi pelaaja klubilla huikkasi prolle, että "yritin varata sinulta ajan mutta seuraava vapaa aika onkin vasta kuukauden kuluttua". Siihen pro totesi, että "juu taidan tehdä jotakin väärin". Pro ei tee mitään väärin. Oppilaan vaan on vaikea välillä sisäistää asioita. Kun golfissa opii yhden asian, toinen unohtuu.

Paha paikka

Tänään oli vähän laiska päivä. Olin kahden vaiheilla käynkö Paloheinän rangella vai ei. Noh... kävin kuitenkin. Olisin taas yhtä kokemusta köyhempi jos en olisi mennyt.

Taas kerran mietin onko range käyttäytymiselle sääntöjä. Yksi mies tuli bägin ja pallojen kanssa. Hän onnistui kantamuksistaan huolimatta pitämään kännykkää korvallaan ja puhumaan kaverinsa kanssa. Onneksi joku hänen perheenjäsenistään tarvitsi autoa. Mies sanoi kaverilleen, että "kuule lyön nämä pallot ja soitan sinulle kotoa, täytyy palauttaa auto". Jäin miettimään, että kuinka paljon hyötyä oli vartin range käynnistä.

Toisellakin miehellä oli puhelin äänellisenä. Hän puolestaan sanoi, että "nyt on vähän paha paikka, sopiiko, että soitan myöhemmin". Minun mielestäni range on päinvastoin oikein hyvä paikka. Tietysti paha paikka se on esim. silloin jos pitäisi olla töissä ja on rangella, tai jos kotona on sanonut, että on ylitöissä.

Tänään kuulin myös lapsen itkua. Sitä ei onneksi usein kuule. En tiedä itkikö poika sitä, että rangelta lähdettiin hänen mielestään liian aikaisin vaiko liian myöhään.

Miten tunnistan golfarin?

Katsoin eilen Areenasta viimeisimmän Uusi Sherlock -jakson. Siitä innostuneena aloin miettimään, miten Sherlock tunnistaisi golfarin?

Ensimmäiseksi tuli mieleeni rusketusrajat. Talvella ne tietysti ehtivät häviämään mutta kesällä niitä löytyy. Yleensä vasemman käden rusketus on vaaleampi kuin oikean, johtuen hanskasta. Vasurilla tietysti oikea käsi. Tämä on varmaankin ensimmäinen, mihin kiinnittää huomiota. Toinen, vähän naurettava, rusketusraja löytyy nilkoista. Naisilla on usein nilkkapituiset sukat. Kun laittaa sandaalit jalkaan, näyttää siltä, että vaaleat sukat ovat edelleen jalassa.

Syyssateissa golfari käyttää tietysti suurta golfvarjoa. Se kestää navakammankin tuulen tuiverruksen. Lisäksi se on riittävän iso. Tämä on kyllä hieman golfetiikan vastaista. Pitäisihän aina huomioida kanssaihmiset. Ruuhkaisella ja sateisella jalkakäytävällä tämä ei ole suositeltavaa.

Kaikkina vuodenaikoina golfarin tunnistaa puheesta. Sillä ei ole sellaista tilannetta missä golfari ei voisi kääntää puhetta golfiin. Auta armias jos menet kysymään miten peli on viime aikoina sujunut. Saat vastaukseksi kahden tunnin pituisen, pikkutarkan kuvauksen niin menneistä peleistä kuin tulevista kisoista. Puhumattakaan kaikista slaisseista ja hukkeista, jotka ovat vieneet pallon tuntemattomalle maaperälle, josta palloa on vaikea löytää ja vielä vaikeampi lyödä.

PS Kaikille ystävilleni, joille golfsanasto ei ole tuttua, niin voit katsoa golftermejä Golfpisteen sivulta.

Harjoittelupäivä

Tämä päivä meni harjoitellessa. Katastrofiväyliä oli neljä. :-( Lopputulosta ei yhtään auttanut, että tein kuusi bogeyta. Yllätyin lopputuloksesta, sillä fiilis oli hyvä kentälle ajaessani. Olin nukkunut hyvin ja pitkään. Tunsin itseni virkeäksi. Kuten niin monesti golfissa, ja elämässäkin, kaikki ei menekään niin kuin ensin ajattelee.

Kotiin ajaessani mietin kuinka paljon golfia pitääkään harjoitella, että tulee hyväksi (= tasoitus alle 20:n). Golf jos mikä vaatii pitkäjännitteisyyttä. Toisaalta golf itsessään on koukuttava laji. Vaikka kierros tänään meni miten meni, mietin, että lähtisinkö vielä kiertämään ysin. Halusin revanssia huonolle kierrokselleni. Halusin metsästämään hyviä lyöntejä.

Pyörällä ajaminen

Tänään oli hieno golfpäivä! Aurinko paistoi ja sai luonnon eri värit hehkumaan erityisellä tavalla. Oli sopivan lämmintä. Ei tuullut, mikä oli yllättävää. Juuri kun ajelin Pickalan kiemuraista tietä alkoi radiosta soida Excodus elokuvan teema sävel. Fiilis oli mahtava.

Itse kierros sujuikin sitten arkiseen tapaan vähän yli oman tasoitukseni. Onneksi yhtään katastrofiväylää ei tullut. Sain viisi bogia mutta parit jäivät seuraavaan kertaan birdiestä puhumattakaan. Rangella kuulin Pickalan mestaruuskilpailuihin osallistuvien miesten keskustelun eilisestä pelistä. Jollekin oli tullut paljon lyöntejä. Paljon tarkoitti 86:tta lyöntiä. Mitäköhän adjektiivia minun tulisi käyttää 119:stä lyönnistäni? ;-)

Pyörällä ajamisesta sanotaan, että kun sen on kerran oppinut, niin sen osaa loppuelämän. Tuntuu, että golf ei kuulu samaan kategoriaan. Minun oli pakko lähteä sen verran aikaisin, että ehdin käydä rangella koska minulla oli tunne etten osaa lainkaan lyödä, enkä osu palloon.

Pistoksissa

Enää yksi yö ja sitten pääsen golfaamaan! :-) Olo on kärsimätön ja levoton. Toivottavasti sääennuste tällä kertaa pitää kutinsa enkä saa sadetta niskaani. Siinä mielessä en ehkä ole oikea golfari kun en oikein välitä sateessa pelaamisesta. Kaikki on märkää ja nihkeää. Mailat kastuvat ja gripit ovat liukkaat.

Huomenna täytyy yrittää pitää pää kylmänä. Tällä hetkellä odotukset ovat kovat. Näen jo mielessäni monia hienoja avauksia ja lyöntejä kuten myös huikeita monen metrin putteja. Tällaisia ei pitäisi lainkaan ajatella etukäteen. Parasta olisi kun voisi Eckhart Tollen ohjeiden mukaan keskittyä vain kulloinkin käsillä olevaan hetkeen, miettimättä mennyttä, suunnittelematta tulevaa.

Viikon työt tehty

Nyt on viikon kotityöt tehty! Kämppä on siivottu. Jotkut puhuvat viikkosiivouksesta mutta minulla tuo tarkoittaa kuukausisiivousta. Voi tietysti olla, että pääsisin hieman helpommalla jos jaksaisin joka viikko ulkoiluttaa imuria ja pölyrättiä. Noh... mutta... kukaan ei ole täydellinen. Vaatteetkin on silitetty ja viikattu kaappiin.

Mikä tärkeintä, tänään vihdoin myös venyttelin. Sitä pitäisi kyllä tehdä useammin kuin kerran viikossa. Itse asiassa se on oivallinen unilääke. Minun ei tarvitse venytellä kuin muutama minuutti, niin alan haukotella. Venyttely parantaa unen laatua koska kaikenlaiset kiristykset ja krampit vähenevät: Nukkuminen on rennompaa. Kuulostaa vähän hassulta mutta ainakin minä nukun paremmin jos olen venytellyt.

Nyt voikin hyvillä mielin suunnistaa viikonloppuna Pickalaan!

Ensin huvi, sitten työ

Tänään piti siivota, silittää, venytellä ja vielä jotakin muuta mutta... Aurinkoinen sää houkutteli ulos. Nyt on hyödynnettävä jokainen aurinkoinen päivä vielä kun voi. Kyllä sitä joskus jonakin toisena päivänä ehtii tekemään kotitöitä. Tai huomenna, niin kuin usein monet ikävät asiat siirretään tehtäväksi.

Lähdin siis Paloheinän rangelle harjoittelemaan kynttilöitä. Onnistuinkin lyömään pari kolme sellaista. Ihan hyvä saavutus kun ajattelee, että otin n. 90 palloa. ;-) Yritin myös muistella kaikkia tänä kesänä saamiani ohjeita. Eilisen pelikaverin kommentti oikean jalan, sisäreiden jännittämisestä tuotti tulosta. Tai oikeastaan sitä ei kannata ihan hirveästi jännittää vaan vain sen verran, että tuntee jalan pysyvän paikallaan.

Toinen mihin keskityin oli keskivartalon kiertäminen ja käsien tuleminen rennosti alas. Tämäkin tuotti tulosta. Kuinka suoraan lyönti lähtikään! Marco Bjurström olisi sanonut "nami, nami".  Vartaloa todellakin täytyy kiertää ja käyttää vatsalihaksia. Piltzkin sanoi minulle toukokuussa, että yritä miettiä, että napa kiertyy selkärangan ympäri. Siitä tulikin mieleeni, että ehkä täytyy aikaistaa pilates tuntien aloitus syyskuun alusta ensi viikkoon.

Kävi tietysti niin, että kun muistelin aivan kaikkia ohjeita samaan aikaan, lyöntini hävisi kokonaan. Pallo meni matalalentoa muutaman kymmenen metriä. On vaikeaa toisaalta muistaa asioita ja toisaalta olla muistamatta. Oppi pitäisi saada jollakin tavalla sisäistettyä ja samantien unohdettua aktiivisesta muistista, jotta se ei sekoittaisia ajtuksia lyönnin aikana. Onpa helppoa! ;-)

Tunnelman latistaja

Olen tunnelman pilaaja. Kävin tänään Aura Golfissa. Pelikaverini sanoi, että eihän tämä sade haittaakaan peliä. Minä siihen, että kyllä minä mieluummin pelaisin kuivalla säällä. Pelikaverini sanoi, että hän vain yritti kohottaa tunnelmaa. Hän kertoi tutustaan, joka joka asiasta löysi positiivisen näkökulman. Hän halusi otti mallia tutustaan. Kyllähän minäkin mielestäni olen aika peruspositiivinen mutta en ehkä sitten kuitenkaan. Tunnustan tappioni tässä asiassa.

Pelini kulki surkeasti. Tuntui etten saa itseäni korkkiruuviksi. Lyönnit olivat todella lyhyitä ja niitä tuli taas ihan hyvä, jopa kiitettävä määrä väylästä riippuen. Sade vaikutti vahvasti mielialaani. Ja ennen kuin peli alkoi, tein yhden pahan virheen. Koska tänään on syntymäpäiväni, tarjosin pelikaverilleni lasin kuohuviiniä. Ei olisi pitänyt, jos olisi ensimmäiseltä väylältä, par 3:lta, hallunnut muun kuin seiskan tuloksen. Ja olisihan minä halunnut syntymäpäivänäni pelata hyvin. Tästä lähtien skumppa juodaan vasta pelin jälkeen.

Aura Golfin kenttä on kaunis puistokenttä. Siinä oli mukavasti haastetta kuten kuvan 16:lla väylällä. Greenin edessä on ihan hyvän kokoinen vesieste. Aivan miten tahansa palloa ei kannata räiskiä vaan ajatus pitää olla mukana pelissä, muuten tulee ongelmia.

Kentältä ja klubirakennukselta huokui vuosien perinne. Klubiravintolassa oli tarjolla monipuolisesti erilaista syötävää niin pieneen kuin suureen nälkään. Pukuhuoneet olivat siistit. Turkulaiset ovat aika häveliäitä. Jokainen suihku oli erikseen omassa pienessä loosissaan ja suihkua ennen oli vielä eräänlainen pukuhuone. Luxusta!

Kaiken kaikkiaan kierroksesta jäi hyvä fiilis. Mukava peliseura peitti alleen sateen tuoman harmaan mielialan. Aura Golfiin täytyy mennä uudestaan.

Harppaus lähemmäs tavoitetta

Tänään se tapahtui! Tasoitukseni laski 28.5:een!! Olen onnellinen. :-) Sunnuntain kisan jälkeen se oli tippunut 32:een. Tämän päivän Kulloo Golfin kierroksen jälkeen lopputulos on siis tuo 28.5. Vähän on vielä kirittävää tämän kauden aikana. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi 28.

Mielestäni tämä päivä oli kuin mikä tahansa muukin päivä, jolloin olen käynyt pelaamassa. Aloitin kuitenkin parilla. Niitä tulikin sitten vielä kaksi sen jälkeen. Bogeja sain kaiken kaikkiaan seitsemän. Lyöntejä tuli 99 ja bogipisteitä 43. Tänään pystyin sekä keskittymään että olemaan rento. Hieman pelkäsin miten lopussa käy sillä 14 väylän jälkeen alkoi väsymys painamaan. Onneksi jaksoin loppuun asti. 17 väylällä tein jopa parin.

Kommentti kommentoinnista

Golfkentällä kannustetaan pelikaveria. Hyvän lyönnin jälkeen kiitellään kuinka hyvin pallo lensikään. Huonon lyönnin jälkeen on jokin tilanteeseen sopiva, osaaottava kommentti joskus paikallaan.

Olen huomannut, että kommentoin myös omia lyöntejäni. Se ärsyttää minua suunnattomasti. Olen viime aikoina yrittänyt päästä tavasta eroon mutta, mutta... Kun lyönti lähtee ensin suoraan ja sitten saa kummallisen käännöksen joko vasempaan tai oikeaan, on kovin vaikea pidätellä huudahdusta "miten se nyt tonne meni?".

Eräällä kierroksella kyllä ymmärsin takaysillä olla hiljaa. Pariskunta, jonka kanssa pelasin, oli pelannut parikymmentä vuotta. He olivat paljon parempia kuin minä. Tasoitukset olivat kympin luokassa. Taisi käydä niin, että minun kriteerini hyvälle lyönnille eivät oleet samat kuin miehen kriteerit. Huomasin, että mies puhkui kiukkua. Hän itse oli tyytymätön lyöntiinsä. Samasta lyönnistä minä sanoin jonkin positiivisen kommentin. Kyllähän se varamasti sitten ärsytti, että 'eihän tuo naikkonen tiedä tästä pelistä yhtään mitään'. Niinpä päädyin siihen, että odotin ensin vaimon kommenttia ja myötäilin hänen mielipidetään. Yleensä en usko siihen, että toista matkimalla pääsisi kovin pitkälle mutta tässä tapauksessa asia on päinvastoin.

Tosimimmi

Aivan mahtava golfviikonloppu! :-) Erityisesti sää oli suosiollinen. Parempaa ei olisi voinut toivoa. Kiersin Forestin niin eilen kuin tänäänkin.

Tänään oli Pickalan naisten Tosimimmit kisa. Lähtiessäni mietin mitäköhän tästä päivästä tulee. Olin eilen ns. viihteellä. Menin tänä aamuna kahdelta nukkumaan. Siis väsytti. Lisäksi oli vähän kuumeinen olo. Vatsaakin närästi. Lieneekö johtunut eilisestä ruuasta vaiko skumpasta. ;-) Olin kahden vaiheilla lähdenkö lainkaan. Onneksi lähdin! Peli kulki tänään erityisen hyvin eikä mitään suurta katastrofia tullut. Sain 38 bogipistettä eli tasoitukseni tippuu 32:een.

Ehkäpä kaikki johtui siitä, että minulla ei ollut mitenkään suuria odotuksia tämän päiväiseen peliin. Toistan itseäni kun sanon, että kaiken perusta on rentous!

Black out

Huomenna voin taas hengittää vapaasti. Menen kiertämään Pickalan Forestin. Aivan kuin viimeisestä golfkierroksesta olisi ikuisuus. Itse asiassa, siitä on vain viisi päivää. Loman jälkeen aika töissä on mennyt nopeasti. Työnantaja pitää aina välillä huolen siitä, että työpäivät ovat intensiivisiä ja joskus vähän venähtävät virka-ajan ulkpuolellekin.

Aamu on aloitettava rangelta koska nyt ei ole mitään käsitystä miten palloa lyödään. Tuleekohan jääkiekkoilijalle koskaan tunnetta, että miten kiekkoa pelataan? Olen kuullut muiltakin golfareilta lyönnin katoamisesta. Minulle sellainen tuli viime syksynä Vanajanlinnassa. Tauon jälkeen peli takaysillä oli toivotonta. Siinä ei auta muu kuin suomalaisella sisulla tarpoa loppuun asti.

Nykytaiteellinen venyttelykokemus, osa 2

Pyrin pitämään sanani ja antamani lupaukset. Nyt vaikuttaa siltä, että eilisiä puheita, tai oikeammin kirjoituksia, täytyy perua. Eilinen venyttely taisikin olla tehokasta vaikka oli vähän sellainen olo, että mitä tämä nyt on ja onko tästä mitään hyötyä? Ja olisihan tätä itsekin voinut tehdä kotona. Ai mistäkö niin päättelen? Siitä, että reisilihakseni ovat kipeät?! Venyttelystä?? Emmekä edes hirveästi venytelleet jalkalihaksia.

Nykytaiteellinen venyttelykokemus

Kävin tänään elämäni ensimmäisen kerran venyttely tunnilla. Olen pyrkinyt venyttelemään kotona edes kerran tai pari viikossa. Jostain syystä olen joskus olen lipsunut tavoitteesta. Kummallista?!

Tunnin jälkeen oli vähän tyhjä olo.Ajattelin, että olisin oppinut jotakin uutta. Kokemus oli samanlainen kuin katsoo jotakin nykytaidetta. Kankaalle on maalattu punainen ympyrä. Tulee tunne, että minäkin olisin pystynyt tuohon. Olisin pystynyt venyttelemään kotonakin.

Hyvää tunnissa oli se, että siellä keskityttiin ylävartalon venytyksiin ja kiertoliikkeisiin. Sellaiset venytykset eivät koskaan ole golfarille pahaksi. Onneksi venyteltiin myös jalkalihaksia. Nekin kun kaipaavat välillä huomiota.

Vieroitusoireita

Olen ollut kaksi päivää ilman golfia. Kun tiedän, että seuraavan kerran pääsen kentälle vasta lauantaina, tulee vieroitusoireita. Ahdistaa. Tuntuu, että tukehdun. Miten jaksan lauantaihin asti? Golfystäväni kiersi veistä haavassa. Hän lähetti tänään tekstiviestin, jossa kysyi lähtisinkö kiertämään Seasidea puolen päivän jälkeen. En valitettavasti! :-(

Nyt pitää yrittää paneutua työasioihin. Pieni lomakrapula kyllä vielä vaivaa. Mieli askartelee golfin parissa. Siitä on todisteena viime öinen uneni. Olin jossakin golfkilpailuissa. Peli kulki mukavasti mutta mitalia ei tullut. Vähän niin kuin suomalaiset olympialaisissa tänä vuonna.

25-vuotta

Eilen oli Pickala Golfissa suuret juhlat 25-vuotispäivän johdosta. Päivän ohjelmaan sisältyi kisan ja juhlapuheen lisäksi laulu- ja tuliesitystä, golfshowta ja hyvää ruokaa. Loppuillasta oli vielä latotanssit.

Noin 250 kilpailijaa kilpaili kaikilla Pickalan kolmella kentällä. Pelimuotona oli argentiinalainen, 2-hengen joukkuekisa 3/4-osa tasoituksin. Pelasin savonlinnalaisen golfystäväni kanssa Seasidella. Pareja oli yhteensä 42. Sijoituimme sijalle 11. Itse olin tyytyväinen sijoitukseen vaikka emme palkintosijalle päässeetkään. Viisi parasta kultakin kentältä palkittiin.

Tänään pelasimme vielä Forestin. Tapahtui niin kummallisesti, että pelasin etuysin paremmin kuin takaysin?!? Ehkäpä eilinen juhliminen vaikutti asiaan. Energiaa löytyi alkuun mutta ei loppuun asti. En kuitenkaan pelannut niin hyvin, että tasoitus alenisi.

Huomasin tänään, että minulle on tullut pakkomielle tuosta tasoituksen alentamisesta. Olen asettanut itselleni tavoitteen, että kauden loputtua sen pitäisi olla 28 (nyt 33). Tilanne vaikuttaa haastelliselta. En ole tiputtanut kuin 0,5. Toivottavasti kausi jatkuu vielä niin pitkään kuin viime vuonna. Silloin pääsi vielä marraskuussa pelaamaan. Muuten olen ongelmissa. Pitäisi vain ottaa rennosti eikä liikaa puristaa mailasta.

Neuvonantaja

Tarkoituksenani oli tänään kiertää koko Park. Kiersinkin vain etuysin. Samaan lähtöön lähtenyt mies ei pelannutkaan koko kierrosta. En ollut asiasta kovin pahoillani. Oli hieman laiska olo.

Tämä mies oli oikein oivallista peliseuraa. Hän antoi minulle vinkin miten saan pitch lyönnilleni pituutta. Vaihdoin pitcherin rauta kasiin. Johan sain pallon lähemmäs lippua! :-) Olin jotenkin jämähtänyt ajatukseen, että pitch lyönti pitäisi lyödä pitcherillä. Golfissakin voi olla luova. Kokeilin eilen kyllä ysiä mutta kasi ei tullut mieleeni. Tällä hetkellä avaus- ja väylälyönnit sujuvat kohtuullisesti mutta erityisesti parantamisen varaa on lähestymislyönneissä ja lähipelissä. Kunpa vielä oppisin lyömään oikeita "kynttilä" lyöntejä eli korkeita ja ei niin rullaavia.

Mietin tänään, että mistä johtuu, että joidenkin henkilöiden neuvoja on helpompi ottaa vastaan kuin toisten? Olin oikein onnellinen pelikaverini neuvosta. Olisinko ottanut sen vastaan yhtä hyvillä mielin jos sen olisi sanonut joku toinen? Tässä tapauksessa asiaan vaikuttaa varmasti se, että pelikaverillani oli ikää ehkä n. 80-vuotta ja hän vaikutti pelanneen golfia puolet elämästään. Hänellä oli myös erittäin leppoisa tapa pelata ja jutella. Sen vuoksi yleisfiilikseni oli rento.

Kärsivällisyys koetuksella

Harjoittelin tänään pitch lyöntejä. Vielä on lyönti "vähän" hakusessa. Huomasin sen kun lähdin kiertämään Pickalan Forestia. Pääsin parilla par 4-väylällä kolmella griinille mutta lopputulos oli seitsemän. :-(

Hyviä uutisia sen sijaan on puteista. Tänään kehittelin mittausjärjestelmääni ensin harjoitusalueella. Kyllä kannatti! Sain muutaman hyvän putin kierroksella. Muutamien väylien suuret löyntimäärät johtuivat juuri noista lähestymislyönneistä. Niitä ei voi sanoa hyviksi eivätkä ne onnistu luotettavasti.

Tämän päivän pelini todisti taas, että oikea tasoitukseni olisi 33,2 eikä 33. Olen viime aikoina tehnyt aika monta korttia, joiden lopputulos on ollut tuo 33,2. Harmillista! Minä kun ajattelin, että olisin tänä kesänä saanut alennettua tasoitustani alle kolmenkympin. Mutta... kyse lienee liiasta yrittämisestä. Pitäisi ehdottomasti olla rennompi ja vain nauttia pelistä! Sehän on ihan helppoa. ;-)

Manipulointia ja lähipeliä

Onneksi en täksi aamuksi ollut sopinut mitään menoa. Eilen illalla alkanut lapsenvahtivuoro jatkuikin tämän päivän puolelle. Vanhemmat olivat Pomon konsertissa ja Pomo olikin innostunut soittamaan neljän tunnin verran.

Tänään hoidatin itseäni. Pääni ei ole oikein tahtonut kääntyä. Se on erittäin harmillista oli sitten kysymyksessä golf, autolla ajaminen tai helposti katsottavien miesten peräänkatsominen. Kävin fysioterapeutilla korjauttamassa tilanteen. Ja nyt on pakko mainostaa! Tero Kinnunen Diacorista on erittäin ammattitaitoinen fysioterapeutti. Hän löysi heti oikeat nikamat mitä manipuloida ja voilà! pää kääntyy. :-) Kävin ensimmäisen kerran hänen vastaanotollaan noin puolitoista vuotta sitten. Olin jo silloin vaikuttunut hänen osaamisestaan.

Onneksi toimenpide ei rajoittanut tämäniltaista liikkumistani. Kävin harjoittelemassa lähipeliä Paloheinän rangella ja kentällä. Yritin tehdä kynttilöitä. Harjoittelin siis pitchejä. Harmitti kun en muistanut/ehtinyt katsoa kirjastani ennen Paloheinään lähtöä, mitä kaikkea pitikään muistaa. Rangella kyllä onnistuin saamaan hyviä lyöntejä. Sinne ne kaikki sitten jäivätkin. Kun lähdin kiertämään kenttää, tuntui etten ole koskaan pelannutkaan golfia. Tällaistahan golf usein on. Samaan päivään mahtuu koko lyönti repertuaari hyvästä huonon kautta erittäin huonoon.

Ihme

Ihmeiden aika ei ole ohi. Kävin harjoittelemassa lähipeliä!?! Ehkä siihen vaikutti se, että aamulla oli aika laiska olo. Eilinen kisa helteessä hyydytti totaalisesti. Lähipeliä harjoitellessani kävi kyllä mielessä, että josko lähtisi kiertämään mutta sain hillittyä itseni. Ajattelin, että keskiviikkona peli tuntuu entistäkin paremmalta. Vasta keskiviikkona sen vuoksi, että huomenna olen luvannut toimia seuralaisena 5-vuotiaalle tytölle. Golfin sijasta on tiedossa todennäköisesti Korkeasaari. Tai pitäisikö harkita minigolfia? ;-)

Harjoittelin pahinta mahdollista löyntiä mitä tiedän, pitchiä. Keljuin etäisyys on noin 40 metriä lipulta. Hyvin usein jään jonnekin foregreenille koska lähestymislyönti/-nnit ovat jääneet lyhyiksi. Epäilen, että löysin jonkinlaisen ratkaisun pulmaani mutta vaikuttaa siltä, että on pakko saada neuvoa itseä paremmalta pelaajalta tai prolta.

Lisäksi maltoin harjoitella puttaamista. Olen kehittelemässä tietynlaista systeemiä. Ensiksi tietysti yritän saada lyönnin rytmin vakioitua. Sen lisäksi etsin sopivaa back swingin pituutta. Pituuteen olen kehitellyt mittausjärjestelmän oikeasta kengästäni. Kuinka paljon vien mailaa oikealle suhteessani kenkääni ja kuinka pitkälle putti silloin menee? Mittausjärjestelmän tekeminen on vielä vähän vaiheessa mutta edistystä on tapahtunut. ;-)

Ihan hyvä

Ladies Golf Tourin kisa on kisattu! Ihan hyvin se meni vaikka palkintoja ei tällä kertaa tullutkaan. Sijoitukseni oli 25. Kaiken kaikkiaan kilpailijoita oli 108. Olen tyytyväinen tulokseeni. Jos olisi pelattu normaali tasoituksilla, olisi tasoitukseni alentunut 33:sta 31,5:een. Nyt ei taida niin käydä koska käytettiin 2/3-osa tasoituksia. Bogeypisteitä tuli 29. Tulokset löytyvät jo Pickalan sivuilta. Ilmestyvät myöhemmin myös Ladies Golf Tourin sivuille.

Kilpailu käytiin Park kentällä, mikä oli saatu oikein hyvään kuntoon. Lähtiessä tuli muutama pisara mutta onneksi loppukierroksen aikana ei satanut. Se ei tarkoita sitä, ettemmekö olisi olleet märkiä. Helle, ehkä n. 25 astetta, teki tehtävänsä. Paita oli märkä heti ensimmäisten väylien jälkeen. Oma tankkaukseni ei mennyt ihan putkeen sillä pelini hyytyi viimeisellä reiällä. Tuli totaalinen väsymys. Se tarkoittikin sitten 11 lyöntiä par 4:lla (lähdimme liikkeelle 11:ltä väylältä). Kuten aiemmin mainitsin pelikaverini pelasivat pienillä tasoituksilla. On todella hienoa katsoa hyviä pelaajia. Ryhmässämme oli yksi nainen, joka löi todella pitkiä avauksia. Muutenkin hänen löyntinsä olivat erittäin hienoja ja kauniita.

Olisihan se tietysti ollut mukavaa lokakuun lopulla lähteä Ranskaan loppufinaaliin. Ensi vuonna uusi yritys!

Valmistautuminen kisaan #2

Välipäivä teki hyvää! Harjoittelin lähipeliä Paloheinän kentällä ja rangella. Peli ei kylläkään kulkenut yhtään sen paremmin kuin torstaina tai keskiviikkona mutta fiilis oli parempi. Oikeastaan oli ihan hyväkin, että peli kulki vanhaan malliin. Uskon siihen, että jos kenraaliharjoitus menee huonosti, menee varsinainen esitys hyvin. Olen luottavaisella mielellä. Tai pitäisikö sanoa "toivon parasta, pelkään pahinta".

Huomiseksi ennustetut ukkoskuurot eivät kyllä kuulosta hyvälle. Onneksi viime aikoina ennusteet ovat olleet ennusteita, eivätkä ne läheskään aina ole toteutuneet.

Tämän päivän ohjelmaan pitää vielä sisällyttää venyttely. Sitä tehdessäni voisinkin katsoa pron antaman dvd:n ja kuunnella samalla ohjeita ja tehdä mielikuvaharjoitteita. Kunpa vielä ensi yönä nukkuisi hyvin, niin kaikki olisi hyvin.

Valmistautuminen kisaan

Sain tänään lähtötiedot sunnuntain Ladies Golf Touriin. Kello 10 on lähtö Pickalan Parkin 11 väylältä. Hiukan alkoi jännittää! Kilpailu pelataan 2/3-osa tasoituksella eli kun normaalisti tasoitukseni on 33 niin nyt onkin 28. Pelin pitäisi todellakin sujua tiistain malliin ja unohtaa eilisen ja edellispäivän kierrokset. Kolmen muun naisen normaalit tasoitukset ovat hiukan kympin yläpuolella, kilpailussa hieman alle. Olen kovassa seurassa.

Huomenna on pakko käydä muistelemassa mistä hyvä lyönti koostuu. Niin... ja prolta saamani dvd pitää katsoa myös. Ja venyttelyä pitää ehdottomasti sisällyttää huomiseen ohjelmaan, samoin kuin mielikuvaharjoittelua. Pitäisiköhän sääntöjäkin vähän kerrata? Ja sitten pitäisi vielä pitää pää kylmänä, eikä hermoilla liikoja. Se onkin helposti tehty. ;-)

Liian pieni paita

Oletko joskus kaupassa kokeillut paitaa, joka onkin liian pieni? Se kiristää ja ahdistaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sitä on vaikea saada pois päältä. Iskee paniikki. Myyjä sakset!

Samanlainen tunne minulla oli tänään kiertäessäni Pickalan Seasidea. Ei tuntunut lainkaan hyvältä. Pelaaminen tuntui puurtamiselta. Yritin olla miettimättä edellistä huonoa lyöntiä, edellistä huonoa väylää, mutta ei auttanut. Löyntejä tuli taas kiitettävän tasoisesti eli lähempänä yhdeksää kuin väylän paria. En löytänyt saksia, joilla olisin saanut leikattua huonon fiiliksen pois.

Nyt pitäisi pystyä pitämään pää kylmänä. Sunnuntaina osallistun Ladies Golf Tourin kilpailuun Pickalassa. Täytyy muistaa vain tiistain Nordcenterin Benz kentän etuysin hieno tulos, 22 bogeypistettä. On luotettava omiin kykyihin. Kyllä minä osaan ja pystyn. Niin... ja usko tai älä mutta huomenna pidän vapaapäivän golfista.

Vähempikin riittäisi

Minulle on töissä pari kertaa sanottu, että vähempikin riittäisi. Tuo pätee ehdottomasti myös harrastuksiin. Eilisestä Nordcenterin tuplakierroksesta huolimatta lähdin kiertämään Pickalan Seasidea. Ei olisi pitänyt. Tunsin heti herätessäni, että on vähän väsynyt olo. Kierroksella väsymys todella konkretisoitui. Löynnit sujuivat huonosti ja niitä tuli kiitettävästi, siis paljon, ihan ysin ja kympin veroisesti.

Kuudennen väylän jälkeen mietin, että pitäisikö lopettaa, että ei tule kovin paha mieli. Seitsemännen jälkeen kävi ilmi, että kanssani lähteneet kaksi naista pelaavat vain etuysin. Mikä helpotus! Minun ei tarvinnut kauheasti selitellä mitään. Vaivihkaa ysin jälkeen työnsin kärryt parkkipaikalle ja lähdin kotiin.

Päivän opetuksen voisi tiivistää vanhaan sanontaan "ei makeaa mahan täydeltä". On hyvä, että jää vähän nälkäinen olo, oli sitten kyseessä ruoka tai jokin harrastus kuten golf.

Olipa päivä!

Nordcenter, Benz

Hyvässä mielessä! :-) Nordcenter on hieno paikka. Väylät ovat erittäin kauniita ja hyvin hoidettuja. Benz kenttä oli oikein mukava ja leppoisa mutta silti mielenkiintoinen. Sen kiersimme kävellen. Fream kentältä löytyy huomattavan paljon korkeuseroja ja väylät ovat haastelliset kokeneellekin pelaajalle. Onneksi varasimme auton. Ehkä olisi vielä jaksannut kävelläkin mutta olihan takana kuitenkin n. 10 - 11 kilometrin kävely ja korkeuserot hyydyttävät nopeasti.

Olin erittäin tyytyväinen Benzin etuysin tulokseeni 50 lyöntiä ja 22 bogeypistettä! Tasoitukseni kun on kuitenkin 33. Takaysiltä sain vain 12 bogeypistettä. Freamin tulokset olivat huonommat. Yhteensä vain 26 bogeypistettä. Freamilla tein kaksi paria ja kolme bogeytä. Benzillä yhden parin ja viisi bogeytä. Olen viime aikoina laskenut noitakin koska jotakin positiivista on aina löydettävä.

Nordcenteriin on ehdottomasti päästävä uudestaan! Pian!

Siivouspäivä

Päädyin tänään siivoamaan kämpän. Viimeisestä siivouksesta on jo niin paljon aikaa, etten edes muista aikaa, jolloin olen siivonnut. Sateinen sääkään ei hirveästi houkutellut kentälle.

Huomenna sen sijaan on tiedossa golfia koko päiväksi. Aamupäivällä lähdemme kiertämään Nordcenterin Benz kentän. Iltapäivällä on tarkoitus kiertää Fream. Sen verran on myönnytystä, että iltapäiväksi on auto varattuna. Mielenkiintoista nähdä miten jaksan keskittyä iltapäivällä ja illalla. Pysyykö paketti kasassa vai ei? Toisaalta usein on käynyt niin, että takaysi menee paremmin kuin etuysi. Voisiko olla niin, että minussa on maratoonarin vikaa ja kestävyyttä riittää toisellekin kierrokselle?!??

Vähän vai paljon?

Kuinka vähän on vähän? Kuinka paljon on paljon? Olen tämän viikon aikana käynyt kolme kertaa pelaamassa. Mielestäni se on vähän. Toisille se voi olla paljon. Ihannetilanne olisi, että voisin käydä loman aikana joka päivä pelaamassa. Ensi kesänä täytyy suunnitella menot vähän tarkemmin. ;-)

Perjantaina pelasin Harjattulassa. Olen pelannut siellä kerran aiemmin, vuosi tai kaksi sitten. Muistikuvani oli oikea. Väylät ovat leveitä. Greenit isoja ja kallellaan suuntaan jos toiseen. Kuulin, että sinne suunnitellaan remonttia. Toivottavasti remontin yhteydessä kenttä saa vähän enemmän karismaa ja yllätyksellisyyttä. Sitä kaivataan. Onneksi niin väylät kuin greenitkin olivat hyvässä kunnossa.

Eilen päätin, että käyn vielä ennen tämänpäiväisiä rippijuhlia pelaamassa. Sääennustekin näytti lupaavalta. Aura Golfissa oli täyttä. Archipelagia Golfissa oli kisat. Niinpä päädyin taas Kultarantaan. Se on yksi suosikkikentistäni. Caddiemaster kertoi, että samaan lähtöön kanssani on tulossa yksi mies.

Tänä aamuna auton parkkeerattuani lähdin hakemaan kärryä. Yksi mies kyykisteli bäginsä luona. Tervehdin niin kuin hyviin tapoihin kuuluu. Vastaus tuli hyvin Ilemäisellä äänellä ja Ilehän se oli! Sekunnin tuhannesosassa ehdin miettimään, onko Ile se mies, jonka kanssa lähden kierrokselle?!?! Mitä ihmettä puhun hänen kanssaan? Jotakin puutarhanhoidosta? ;-) No kävi niin harmillisesti, että Ile lähti minua ennen. Sain seurakseni kaksi miestä ja yhden naisen, joka toimi miehensä caddienä.

Sisu

Tänään oli tarvetta suomalaiselle sisulle. Kotojärven viidennen väylän jälkeen alkoi kaatosade. Klubirakennus oli kätevästi vieressä. Kävin vaihtamassa kuivat housut. Kahdeksannen väylän jälkeen oli taukokioski. Kahvia juodessamme pohdimme hamletmaisesti jatkaako vaiko eikö? Päätimme jatkaa. Onneksi! Aurinko alkoi nimittäin paistaa ja loppukierroksen säästyimme suuremmilta sateilta.

Toinen ikävä juttu oli se, että hienot, minulle teetetyt kengänpohjalliset aiheuttivat taas ylimääräistä kipua. Oikea päkiä oli oikeasti kipeä. Sisulla siitäkin selvittiin.

Kierroksen tuskaisuudesta johtuen en lainkaan kiinnittänyt huomiotani tuloskorttiin. Kotona yllätyin iloisesti kun löysin kortista viisi bogia! Yhtään paria ei tullut. Mutta taas kerran pistebogey laskuriin tietoja syöttäessäni, sain tasoituksekseni 33,2 vaikka se on tällä hetkellä 33.

Harjoitus tekee mestarin

Olen tänään miettinyt ja pohdiskellut oppimista tai  lähinnä oppimisen vaikeutta. Mitään ei saa ilmaiseksi. Harjoittelu on kaiken a ja o. Analysoin omaa ajankäyttöäni ja totesin, että käytän enemmän aikaa itse pelaamiseen kuin pelaamisen harjoitteluun. Onneksi ensi viikolla pääsen vihdoin tekemään sitä, mistä olen jo pitkään haaveillut. Aloitan päivän ensin Pickalan harjoitusalueella pitchien ja puttien harjoittelulla. Kevyen lounaan jälkeen lähden pelaamaan. Kierroksen jälkeen vielä rangelle korjaamaan pelin aikana havaitut virheet. Ja illalla tietysti vielä katson pron antaman dvd:n toukokuun opetustunnista. Toivottavasti tuollaisen viikon jälkeen alkaisi jo tulla jotakin tuloksia! :-)

Aida

Tämä viikonloppu on ollut kesäni kohokohta. Olen tehnyt monia minulle uusia asioita. Ajoin yksin Savonlinnaan. Kävin ensimmäistä kertaa pelaamassa Kerigolfissa. Osallistuin ensimmäistä kertaa Aida golfkilpailuun. Söin ensimmäisen kerran elämässäni lörtsyjä ja muikkuja. Kiitos emännälleni, muikut olivat hyviä! Helsingissä olen käynyt oopperassa mutta Savonlinnassa en tähän mennessä ole käynyt. Nyt olen. Niin Aida ooppera kuin golfkilpailukin olivat hienoja kokemuksia.

Kerigolf, 14 väylä

Kerigolfin kenttä ei ole helpoimmasta päästä. Onneksi ehdin perjantaina kiertämään 15 ensimmäistä väylää. Peli piti keskeyttää jotta ehdin katsomaan Aida oopperaa. Lauantaiaamuna tunsin jaloissa, että perjantaina oli tullut tehtyä jotakin. Väylien korkeuserot ovat huomattavat.

Niin väylät kuin griinitkin ovat kallellaan jokaiseen ilmansuuntaan, väli-ilmansuunnat mukaan lukien. Avaukset piti saada tietylle puolelle väylää koska muuten pallo vieri vesiesteeseen tai raffiin. Dog legit eivät yhtään helpottaneet asiaa. Niitä oli hyvin usealla väylällä. Greenit olivat pääosin hyvässä kunnossa. Onneksi, sillä puttaaminen oli muutenkin riittävän haasteellista. Greenien lukutaito on arvossaan Kerigolfin kentällä. Greenit ovat isoja, monitasoisia ja kumpuilevia.

Niin, tuli onneksi kisassa tehtyä kesän ensimmäinen birdekin! Se tapahtui väylällä 14, par nelonen. Olen siitä oikein onnellinen. Pelikavereinani oli kaksi hyvin pienellä tasoituksella pelaavaa ja olin varautunut, että honoria ei minulle tipu mutta niin vain sain edes kerran aloittaa ensin. :-)

Välipäivä

Aamulla väsytti sen verran, että päätin tänään pitää välipäivän. Kaikenlaisia kotitöitäkin oli kerääntynyt. Tänä iltana pitäisi vielä venytellä. Jalat olivat aamulla kipeät. Venyttelyn aloittaminen on aina vaikeaa. Kuten niin monessa asiassa, tässäkin pätee se, että jälkeenpäin on hyvä fiilis kun on jaksanut aloittaa ja viedä asian loppuun asti.

Unikin tulee paremmin kun lihaksissa ei ole ylimääräistä jännitystä. Veden ja ruuan jälkeen uni on mielestäni tärkein asia. Pirteänä asiat sujuvat paljon paremmin. Kuten eilen Kytäjällä. Jos olisin ollut pirteämpi, olisin lyönyt paremmin. Jonkun, en muista minkä, tutkimuksen mukaan unen puute aiheuttaa krapulaa vastaavan tilan. Valvominen on siis halpa humala. Valvomistakaan ei kannata liikaa harrastaa jos ei halua huonontaa muistiaan ja kärsivällisyyttään. Nimimerkillä Kokemusta on.

Vaikka pidinkin välipäivän, ei se tarkoita sitä, ettenkö olisi käynyt rangella. Pitihän sitä samalla käydä Paloheinässä kun kävin tankkaamassa auton. Viimeiset 10 palloa 60:stä lensivätkin ihan hyvin. Alussa oli samoja ongelmia kuin eilen. Kroppa oli jäykkä. Siis venyttelemään! :-)

Kestävyys koetuksella

Kytäjän South East koetteli tänään kestävyyttäni. Alku sujui ihan mukavasti mutta loppua kohden piti todellakin tsempata, että pelistä tuli edes jotakin. Vierumäen Head Pron opit olivat vain muisto. Kroppa ei toiminut lainkaan niin kuin olisi pitänyt.

Kytäjä South East

Onneksi huono onneni ei ollut tarttuvaa laatua. Pelikaverini pelasi kentän 79:llä lyönnillä!! :-) On todella hieno katsoa kun pelaaja osaa oikeasti lyödä. Seuralaiseni oli itsekin tyytyväinen tulokseensa. Hän kertoi saavansa samansuuntaisen tuloksen kaksi, kolme kertaa kesässä. Toivotan hänelle kaikkea hyvää, jotta tänä kesänä kertoja tulisi vielä enemmän.

Kytäjän kentät ovat kyllä kaiken kaikkiaan vaikeat. Alkuvuodesta olin kahdenvaiheilla pelaanko tänä kesänä Pickalassa vai Kytäjällä. Olen tyytyväinen ratkaisuuni. Minun tasolleni Pickala on huomattavasti parempi. Ehkä sitten kun tasoitukseni on alle 20, niin pelaan enemmän Kytäjällä.

Viikonloppuna on tiedossa oopperahenkiset kisat Savonlinnassa. Täytyy aamulla katsoa mikä on fiilis, mitä kello on ja mitä kaikkea päivän aikana pitää ehtiä tehdä. Olen kahdenvaiheilla menenkö Pickalaan harjoittelemaan tai pitäisikö pitää lepopäivä. Saattaa olla, että tällainen pohdinta on aivan turhaa. Aamulla nähdään miten asia on. ;-)

Tasoituksen alenemisen vaikeus

Olin Vierumäellä pari päivää saamassa golfoppia. Taas tuli hyviä ohjeita. Vanhojakin asioita tuli kerrattua. Head Pro väitti, että uuden asian oppii kahdella - kolmella kerralla. Mielestäni se on positiivisesti ajateltu. Kun väsymys iskee ja keskittyminen herpaantuu, niin vanhat tavat tulevat takaisin. Hyvin nopeasti. Valitettavasti.

Odotin mielenkiinnolla mitä asioita Head Pro korjaa pelaamisestani. Hän korjaili samoja asioita kuin mitä Pickalan Pro toukokussa. Kaipa minun on heitä uskottava! ;-) Niin... ja videota katsoessani tuli tunne, että olen oppinut huonoille tavoille Pickalan Pron tunnin jälkeen. En ymmärtänytkään miten käteni taas koukkivat vaikka en edes harrasta puutarhanhoitoa.

Vierumäki Classic

Eilinen kierros Cookella meni jotenkuten. Ehkä mietin liikaa saamiani ohjeita. Tänään Classicia kiertäessäni vaikutti siltä, että nyt peli kulkee niin hyvin, että tasoitus varmasti alenee. Mutta eipä ollutkaan riitävän hyvin. Pelasin tarkasti tasoitukseeni.

Harjoitella täytyy enemmän. Tunnustan, että mieluummin lähden kiertämään kenttää kuin suunnistan harjoittelualueelle. Loppujen lopuksi ehkä niitä chippejä pitäisi kuitenkin harjoitella harjoitusalueella eikä kentällä, mikäli haluaa tasoituksen alenevan.

Toisaalta olen miettinyt, että tasoituksen alenemisen tavoittelu ei välttämättä ole kovin järkevää. Moni alemmalla tasoituksella pelaava pelikaveri on maininnut, että haluaa korottaa tasoituksensa. Isommalla tasoituksella on rennompi pelata. Aina ei tarvitse päästä pariin tai bogiin.

Oikeaa peliä

Tänään olisin voinut nukkua miten pitkään tahansa. En ollut sopinut mitään menoa. Tietysti heräsin seitsemältä, pirteänä. Hetken asiaa mietittyäni lähdin golfaamaan. Pitäähän vapaa päivä käyttää mahdollisimman tarkasti hyväksi. Eikä eilinen kisa tuntunut ns.oikealta peliltä. Samppanjan juominen ja eväiden nauttiminen sekoitti eilisen pelini täysin.

Tämän päivän perusteella ei voi todeta muuta kuin, että onneksi olen menossa Vierumäelle saamaan lisäoppia. Tällä tyylillä en tule laskemaan tasoitustani tänä kesänä. Suurin ongelmani lienee juuri se, että yritän liikaa tasoituksen alentamista. Pitäisi unohtaa kaikenlainen pisteiden lasku ja vain nauttia pelistä, olla rento. Tänään pelikaveri alkoi laskea etuysin bogipisteitä. Hän huomasi, että niitä oli 18. Takaysi menikin sitten huonosti. Liikaa yritystä ja mailasta puristamista.

Sampanjaa & mansikoita

Nyt on samppanjaa ja mansikoita kisa ohi. Molempia tuli nautittua riittävästi. Samppanjaa ehkä liikaakin jos itse pelistä on mitään pääteltävissä. Ainakaan minulle ei sovi samppanja ja golf samanaikaisesti nautittuna. Jompikumpi yksinään kyllä käy mutta samanaikaisesti nautittuna ainakin golf kärsii.

Tapahtuma oli enemmän hauskanpitoa kuin pelaamista. Jotakin kertonee se, että kierros kesti 7 tuntia 25 minuuttia. Scramble kisamuotona tietysti hidastaa. Samassa lähdössä oli kaksi kolmen hengen joukkuetta. Siinä saa usein etsiä enemmän kuin yhtä palloa.

Mukavaa oli se, että tutustuin neljään uuteen henkilöön. Yhden tunsin entuudestaan. Mielenkiintoista oli taas kerran huomata miten erilaisia pelaajia olemme. Kentällä todellakin paljastuu ihmisen todellinen luonne. Ehkä se on yksi syy miksi jotkut eivät halua pelata golfia.

Ramppikuumetta

Aijai...! Taas on ylimääräistä jännitystä havaittavissa. Huomenna on sampanjaa ja mansikoita kisa Pickalassa. Mukaani samaan lähtöön lähtee kaksi alle kympin tasoituksella pelaavaa miestä. Toivottavasti samppanja vähentää jännitystä ja lyöntini ovat rentoja. ;-)

Mitään suuria odotuksia minulla ei ole pelillisesti. Pääasia on pitää hauskaa. Sääennuste lupaa hellettä. Mukaani lähteviä miehiä en tunne mutta huomisen jälkeen tunnen. Golfin yksi mukavimmista asioista on erilaisiin ihmisiin tutustuminen.

Huominen menukin on jo selvillä. Olen tehnyt tänä iltana valmisteluja, jotta huomenaamuna kaikki sujuisi hyvin ja olisin sovittuna aikana lähtövalmiina. Toinen miehistä on oikea herrasmies. Hän tulee hakemaan minut kotoa. Luxusta! :-)

Lähipeliharjoittelua

Tänään kävin ensimmäisen kerran tänä kesänä Paloheinässä. Ilma oli mitä mahtavin. Pitkästä aikaa pärjäsi hihattomalla paidalla. Väylät olivat hyvässä kunnossa. Greenitkin olivat ihan kohtuulliset. Peliseura oli rentoa ja tulimme hyvin juttuun.

Kaikki yhdeksän väylää oli saatu mahtumaan ns. uudelle puolelle. Sillä seurauksella, että tuntui kuin olisin koko ajan pelannut lähipeliä. Kaikkien väylien yhteispituus on 1602 metriä. Siirtymät ovat erittäin lyhyet. Jännitin koko ajan meneekö lyöntini pitkäksi. Tuntui, että etäisyyksiä oli vaikea arvioida koska kiintopisteitä on vähän. Rakennusmääräysten mukaan väylien väliin ei saa istuttaa edes matalia kasveja. Yleisilme täytyy olla peltomainen. Korkeusero saa olla maksimissan kaksi metriä. Lyhyys vaikutti myös kierrosaikaan. Par kolmosilla tuli ruuhkaa. Kierrokseen meni kaksi tuntia 10 minuuttia.

Ei kierros nyt paha ollut. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että tuntuihan se kuitenkin vähän leikkikentältä. Anteeksi kaikki paloheinäläiset!

Uneton Kalliossa

Kaikenlaiset asiat pyörivät mielessä ja vievät unen mennessään. Perjantaina on Pickalassa samppanjaa & mansikoita -kisa. Pickalassa jäsenenä oleva nainen saa kutsua kaksi miestä kilpailuun. Miehet tuovat samppanjan, nainen ruuat. Olin alunperin suunnitellut menun kalapainoitteiseksi. Tänään kävi ilmi, että toinen miehistä on allerginen kalalle. Mitä siis tilalle? Liharuuat eivät ole vahvuuteni.

Tuo oli yksi miettimistäni asioista. On todella hieno juttu, että kulutan hyvää nukkumisaikaa sellaisen asian miettimiseen, mikä olisi parasta tehdä päivällä ruokakaupassa! Ja sitten tietysti mietin niitä työasioitakin. Loman alku lähenee. Työmäärä ei vain vähene lainkaan samassa tahdissa kuin työaamut.

Tulisikohan se Nukku Matti jo treffeille kanssani? ;-)

Lisää harjoitusta

Nyt on niin fyysinen kuin henkinenkin harjoittelu tarpeen! Peli kulki tänään yhtä kehnosti kuin eilenkin. Taas kävi niin, että alku saattoi näyttää lupaavalta mutta kun pallo oli reiässä, niin lyöntejä olikin jo tuplaparin verran. :-( Tällä "kehitys"tahdilla en saa tänä kesänä tasoitustani alle kolmenkympin. Nyt on pyydettävä prota apuun.

Henkisellä puolella on harjoiteltava keskittymistä. Tuntui, että se oli tänään vaikeaa. Olin edelleen väsynyt. Ehkäpä se oli yksi syy. Toinen taisi olla se, että puristin mailaa liikaa. Jännitin minulle uutta pelimuotoa, tasoituksellista lyöntipeliä.

Hyvää oli 12-väylän n. 5 metrin putti. Sain sen sisään vaikka greeni on mutkalla joka suuntaan. Sää oli tänään todella hyvä. Aurinko paistoi ja oli mukavan lämmintä.

Kaikkein tärkein jäi saavuttamatta. Minun oli vaikea päästä positiiviseen fiilikseen. Mielestäni tärkeintä on olla rento ja hyvällä mielellä. Silloin kaikki on helpompaa.

Unissakävelyä

Tämän päivän kierros Pickalan Seasidelle oli kuin unissakävelyä. Aamulla väsytti todella paljon. Olin jo matkalla Pickalaan kun mietin U-käännöksen tekemistä. Kotiin nukkumaan! Jatkoin kuitenkin matkaani.

Pelasin 12 väylää ihan mukavasti mutta kuusi väylää meni todellakin surkeasti. Putteja tuli paljon. Takaysillä en enää edes jaksanut laskea niitä. Tämän päiväisellä pelityylillä tasoitus ei kyllä tule laskemaan.Väsymyksen lisäksi oli yksi toinen tulosta huonontava tekijä: päänsärky. Se paheni mitä enemmän väyliä oli takana. Bägin varusteisiin pitää lisätä särkylääke. Täytynee kohtaa ostaa isompi bägi.

Mukavien pelikavereiden lisäksi, ainoa positiivinen asia oli, että emme saaneet sadetta niskaamme.Täytyy toivoa, että kun tänään meni huonosti, niin huomenna menee paremmin itse kisoissa.

Jääauton kuljettaja

Nyt on odotukset kovat! Huomenna pelaan Pickalan Seasiden. Sunnuntaina osallistun Tosimimmit kilpailuun Pickalan Forest kentällä.Tuntuu, että pitkästä aikaa pääsee oikeasti pelaamaan. Vaikka kyllähän minä olin tiistaina ja viime sunnuntainakin. Tuntuu vain etten oikein tahdo saada tarpeekseeni. Päivässä unohdan, että olen eilen käynyt pelaamassa. Jos olen pelannut edellispäivänä, on siitä jo ikuisuus.

Sunnuntaina täytyy ottaa yhtä kylmänviileä asenne kuin jääauton kuljettajalla. Kyseessä on Tosimimmit kilpailusarjan kolmas kilpailu. Kaiken kaikkiaan kilpailuja on kuusi. Olen toistaiseksi ihan mukavasti rankinglistan kärkipäässä. Sunnuntaina on todellinen testi hermojeni kestävyydestä. Katsotaan kuinka käy! :-)

Verkostoitumista

Golf on sosiaalinen laji. Verkostoituminen on helppoa ja tärkeää. Ensi viikon perjantaina Pickalassa on kilpailu, jossa Pickalassa jäsenenä oleva nainen saa kutsua kaksi miestä kilpailuun. Minulla oli yksi mies tiedossa mutta toinen puuttui. Mainitsin asiasta yhdelle naispelikaverilleni. Hän sanoi, että voi kysyä pomonsa kiinnostusta kisaan. Tänään sitten vahvistui, että minulla on kisaan kaksi miestä. Verkostoitumista parhaimmillaan! :-)

Työkaverit mainitsivat lounaskeskustelun aikana, että golfkentällä varmaan tehdään suuria päätöksiä, vähän samaan tapaan kuin saunanlauteilla. Kerroin, että kokemukseni mukaan työasioista puhumista jopa vältellään pelin aikana. Kukaan ei kysy missä on töissä tai mitä tekee työkseen. Tärkeintä on keskittyminen peliin ja nimenomaan juuri niiden työasioiden unohtaminen.

Kulloo Golf

Tänään oli hieno kierros Kulloossa. Uskomatonta kyllä, emme saaneet sadetta niskaamme vaikka sitä on viime päivinä tullut vähän siellä ja täällä. Ryhmässämme oli hyvä henki ja kannustimme toisiamme. Peli nimittäin kulki ylä- ja alamäkeä niin kuin Kulloon väylät.

Vaikuttaa siltä, että joillakin kentillä on haluttu tehdä edes yhdelle väylälle jokin erityinen juttu. Kulloossa saimme tiirailla greenille kunnon periskoopilla. Kuva liitteenä.

Tänään kokeilin miltä tuntuu kun ensin tekee töitä, sitten golfaa ja sitten taas tekee töitä. Ihan hyvinhän se onnistui vaikka kierroksen jälkeen on hieman hyytynyt olo. Golfia parempaa stressinestolääkettä on vaikea löytää. :-)

Läheltä piti

Kävin tänään Kultaranta Golfissa. Se on yksi lempikenttiäni. Joku sanoo sitä peltomaiseksi. Ehkä se vähän onkin mutta mielestäni siellä on kuitenkin sopivasti puita ja pientä korkeuseroakin löytyy. Onneksi sääennusteet olivat ennusteita! Olin lähdössä sadehousuissa mutta onneksi vaihdoin hameen. Lämpötila nousi ja aurinko alkoi lämmittää mukavasti etuysin jälkeen.

Pelikaverit, kaksi miestä, olivat viikkokisakierroksella. Heillä taisi olla vähän ylimääräistä mailanpuristusta. Sanoin lähteväni harjoituskierrokselle, ettei lyöntejäni tarvitse merkitä. Etuysin jälkipuoliskolla huomasin pelini sujuneen hyvin. Bogipisteitä oli kerääntynyt jo mukavasti. Sen jälkeen minäkin puristelin mailaa liian kovin. Loppujen lopuksi bogipisteitä tuli 17 + 17. Läheltä piti, etten olisi saanut alennettua tasoitustani. Seuraavalla kerralla täytyy tsempata paremmin!

PS Sauli ja Jenni olivat tänään kesäasunnolla! :-)

nimby

Minulla oli useita syitä aloittaa golf. Yksi oli pelin sosiaalisuus. On todella hieno juttu, että voi pelata eri ihmisten kanssa ja samalla tutustua heihin. Reilussa neljässä tunnissa ehtii keskustella monesta asiasta.

Olen kuitenkin kuullut tapauksia, joissa on suoraan kieltäydytty ottamaan samaan lähtöön vieraita ihmisiä. Tai että miehet eivät halua pelata naisten kanssa tai naiset miesten kanssa. Kieltäytyjät eivät taida ymmärtää mistä jäävät paitsi. Itse koen erittäin mielenkiintoiseksi tavata uusia ihmisiä, joilla on erilainen ajatusmaailma kuin minulla. Koen, että omakin ajatusmaailma avartuu toisen kanssa keskustellessa. Saan uusia ideoita. Sen lisäksi, että kohotan fyysistä kuntoani, kohotan myös henkistä kuntoani.

Tai olisiko tässä kyse vähän samasta kuin on rasismissa? Rasisitinen henkilö pelkää, että joku vieras tulee ja uhkaa elinpiiriä, vie työn, puolison ja identiteetin. Kaikkea mikä on vierasta, pitää pelätä. Vai pitääkö? Mitä jos kohtaisi pelkonsa ja uskaltautuisi tapaamaan uuden ihmisen? Mitä tapahtuisi? Kuolisiko? Sairastuisiko vakaavasti? Tai saisiko lisää ymmärrystä ja oppisi uusia asioita?

Väärä golfari

En ole oikea golfari. Olen väärä golfari. Olen työnarkomaani. Olin jo varannut tiiajan Paloheinään alkuiltaan. Neljän aikaan töissä katsoin huomisen päivän palavereja. Valmistelu oli jäänyt ihan vähän vaiheeseen. Töiden delegointi onnistuu pääsääntöisesti henkilölle, jonka näen peilistä. Lähdin sitten töistä vähän myöhemmin.

Teki niin tain näin, niin harmittaa. Tietysti huomisen aamupäivän palavereihin on mukava mennä kun ei tarvitse pomolle sanoa, ettei ole ehtinyt hoitaa tehtäviä. Ja mitä siitä pelistäkään olisi tullut, kun koko ajan olisi miettinyt työasioita. Toisaalta, töistä palautuminen on erittäin tärkeää, että jaksaa tehdä töitä. Golf on siihen mitä mainioin tapa. Ehkä töihin jäämiseen vaikutti myös se, että ensi tiistaina on tarkoitus katsastaa Kulloon kenttä. Ehdin olla töissä vain lounaaseen asti. Ja varasinhan minä tänään sunnuntaille Kultarannasta tiiausajan. Se on kenttä, mihin täytyy vähintään kerran kesässä päästä.

Vuoristorata

Tämän päivän peli oli sanalla sanoen vaihtelevaa. Toisella sanalla sanottuna huonoa. Blogin nimi melkein kävi toteen yhdellä väylällä. Onneksi kenttä, Pickalan Forest, oli hyvässä kunnossa. Sää oli mitä parhain golfaamiseen. Peliseurakin oli mukavaa mutta niinhän golfarit aina! Niin... ja kentällä oli tilaa. Kiersimme kentän kolmessa tunnissa ja viidessätoista minuutissa.

Hyvää oli myös se, että aina aika ajoin muistin pron ohjeet: hitaampi taaksevienti, kunnon kierto ja kun swingi lähtee alas, lähtee lantio suoraan pallon menosuuntaan. Aivan kuin joku vetäisi vasemmasta housuntaskusta. Taidan vähitellen omaksua pron ohjeet?! Pitääkin taas katsoa uudestaan pron antama dvd! Josko saisin integroitua jotakin muutakin peliini.

North West

Eilinen kisa pelattiin Kytäjän North West kentällä. Näyttää siltä, että pitää harjoitella niin mentaaliharjoituksia kuin muutakin ihan tosissan. Ylimääräistä jännitystä oli selkeästi havaittavissa.Täytyy mennä myöhemmin kesällä uudestaan ja ottaa vähän revanssia.

Parasta oli sää ja peliseura. Aurinko paistoi ja oli juuri sopivan lämmintä, ainakin minun mielestäni. Ryhmässämme oli singelitasoituksella pelaava mies. Oli todella upeaa katsoa miten hän löi hankalistakin paikoista aivan mielettömiä lyöntejä. Minäkin haluan lyödä samalla tavalla! Tätä vauhtia siihen taitaa mennä vielä vuosi jos toinenkin. ;-)

Kytäjän kentät ovat hienoja. Vähän niin kuin Jaguarilla ajelisi. Mutta, mutta... mielestäni niistä puuttuu fiilis. Tai johtuiko se siitä, että käytimme autoja? Mielestäni golfiin kuuluu käveleminen ja kierroksen jälkeinen raukea olotila.

Mentaaliharjoitusta 2#

Jännittää. Huomenna on yhteistyökumppanin järjestämä kisa Kytäjällä. Olen yrittänyt tänään tehdä eilen harjoiteltua mentaaliharjoitusta. Harjoitus on mennyt huonosti. Kun vain yritänkin tehdä harjoitetta alkaa henkeä ahdistaa ja jännitän kroppaani. Ei lupaa hyvää huomisille swingeille.

Kerran balettiesitykseen valmistautuessani minua jännitti aivan valtavasti. Tuntui, että jalat eivät olleet minun. Sitten mietin, että mitä tapahtuu jos mokaan? Alkaako yleisö heittämään kananmunia ja tomaatteja? Romahtaako näyttämö? Putoaako valonheitin päähäni? Ei, oikeastaan ei tapahdu yhtään mitään.

Nytkin pitäisi vain osata miettiä, että vaikka tulee yksi huono lyönti, niin ei se mitään. Pallo vain ei mene ihan niin kauas ja juuri sinne minne sen haluaisin menevän.

Mentaaliharjoitusta

Tänään oli Pickalan naisten peli-ilta. Kierroksen jälkeen kuulimme luennon mentaaliharjoituksesta. Pihvi on siinä, että pelatessa pitäisi olla rento. Itse asiassa olen tuon asian jo kahdessa vuodessa huomannutkin. Mitä enemmän puristaa mailaa, sen enemmän lyönti menee pieleen.

Mailaotteella on erittäin suuri merkitys. Huomasin sen eräällä kerralla puttiharjoittelupaikalla. Jos haluan lyhyen lyönnin, on mailasta pidettävä tosi hellästi kiinni. Maila vain lepää sormilla. Sen sijaan jos haluan pallon menevän kauemmas, ei tarvitse kuin puristaa mailasta enemmän ja pallo lähtee vauhdilla reikää kohti. Tuossa täytyy olla kyllä varovainen, ettei samalla muuta lavan suuntaa.

Teimme myös mentaaliharjoituksen. Piti muistella jokin väylä tai lyönti mikä ei suju. Mielessä piti miettiä niin tuoksut, hajut, äänet kuin kuvatkin. Sen jälkeen piti etsiä jokin sellainen kerta kuin lyönti on sujunut hyvin. Minä kuvittelin mielessäni avauksen jälkeisen lyönnin hybridillä. Viime aikoina ne eivät ole todellakaan onnistuneet. Huomasin, että hengitykseni kiihtyi ja kehoni jännittyi. Ei siis tiedä hyvää rennolle lyönnille. Seuraavalla kerralla kun olen lyömässä hybridillä, täytyy todella keskittyä tilanteeseen ja luottaa siihen, että osaan homman.

Alkanut vai ei ole alkanut?

Minulla on erikoinen tunne, että golfkausi ei vielä olisi alkanut. Toisaalta olen jo käynyt yli kymmenen kertaa kiertämässä 18-väylää. Toisaalta tuntuu, etten ole päässyt oikein vauhtiin.

Ehkäpä kyse on siitä, että odotukset ovat taas olleet jotakin muuta kuin mitä on toteutunut. Ennen kauden alkua ajattelin, että olen joka viikonloppu kisoissa. Tähän mennessä en ole ollut kuin kolmissa Pickalan kotikisoissa. Sunnuntainkin kisa meni ohi kun olin siinä käsityksessä, että olisi pitänyt olla pelikaveri kun oli kyse parikisasta. Eilen kuulin, että yleensä kisoihin ilmoittautuu muitakin yksinäisiä ja että pari kyllä löytyisi kunhan vain ilmoittaisi nimensä listaan. No nyt tiedän miten toimia!

Toinen asia epämääräiseen "alkanut vai ei ole alkanut?" tunteeseen on se, että olen käynyt pelaamassa vain viikonloppuisin. Arki-iltaisin tekee hieman tiukkaa lähteä kiertämään Pickalaan 18-väylää. Viime kesänä tuli kierrettyä Paloheinä useampaan kertaan viikossa. Kierrosaika oli vain noin pari tuntia, usein hyvin paljon alle. Tänä kesänä ei ole tullut lähdettyä kiertämään Paloheinää. Se kun on remontissa ja kaikki 9-väylää on ahdettu ns. uudelle puolelle. Pelikaveri kertoi, että toteutus on onnistunut eikä tunnu ahtaalle.

Missä on peili? Onkohan niin, että pelaaminen on vain järjestelykysymys?! ;-)

Ensimmäinen ajatus

Pitäisi aina pitäytyä siinä ajatuksessa tai päätöksessä, mikä ensin on mielessä. Tänään en tehnyt niin. Sen seurauksena minulla oli kuuma. Olin illalla laittanut valmiiksi lyhythihaisen paidan ja ohuet housut. Aamulla avasin verhot ja totesin ilman olevan sateisen oloinen. Sääennuste lupasi Siuntion suuntaan sadekuuroja. Vaihdoin pitkähihaiseen paitaan ja sateenpitäviin housuihin. Ei siis olisi pitänyt.

Kuten saksankieliopissa, tässäkin asiassa poikkeus vahvistaa säännön. Joskus käy niin, että pallolle lähestyessäni katson parhaimmaksi mailaksi esim. rauta seiskan. Olen sen jo ehkä ottanut käteenikin mutta sitten kun olen pallon takana ja tähtäilen greenin suuntaan, tulee epäilys "tällä menee liian pitkälle". Silloin on syytä muuttaa suunnitelmaa.

Tänään tuli taas todistettua sekin, että golfissa on syytä suunnitella minkälaisia lyöntejä ja minne lyö sekä oltava valmis nopeasti muuttamaan suunnitelmaa. Pallo ei aina menekään, syystä tai toisesta, sinne minne sen haluaisi menevän. Eikö olekin kummallista?!

Tahmea päivä

Tänään oli vähän tahmea päivä. Siihen taisi olla monta syytä. Torstai- ja perjantai-illat menivät enempi vähempi viihteellä eli vähän väsytti. Koko kierroksen ajan tuli sadekuuroja, sellaista pientä tihkua. Kierroksen kruunasi 16-väylällä alkanut tuuli.

Merkittävin tekijä pelin takkuamiseen taisi olla liika yrittäminen. Huomasin sen jo rangella. Pallo ei tuntunut lähtevän mihinkään. Sitten muistin Pron ohjeen. Vie hitaasti taakse ja kiihdytä alasviennissä. Teen usein toisin päin. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Pallo lentää matalalentoa muutaman kymmenen metriä. Rauhallinen taaksevienti tekee swingistä hallitumman ja maila osuu palloon paremmin.

Kierroksella pitäisi päästä sellaiseen rentoon flow-tilaan. Seuraavalla kerralla kun flow-tila tulee, niin pitää muistaa mistä asioista se syntyi.

Hyvä päivä

Tänään oli hyvä päivä. Saimme workshopin päättymään jo neljältä. Pelikaveri jaksoi odottaa minua vaikka olin viimeiseen asti epävarma lähtöajasta. Kehä II:n ruuhka ei nyt ollut kovin paha. Aurinko voitti tummanpuhuvat sadepilvet. Kastuimme vain vähän.

Pelistä teki mielenkiintoisen se, että vaikka tunsin oloni rennoksi ja keskittyneeksi, niin se ei näkynyt tuloksissa. Löfkullan kentän par on yhteensä 30 ja minä sain tulokseksi 48 lyöntiä?! :-( Väylät 7 ja 8 olivat katastrofiväyliä. Epäilen, että minun olisi ollut syytä syödä enemmän, niin olisin jaksanut paremmin. Olen huomannut sellaisen erikoisen asian, että vaikka ei ole näläntunnetta, voi verensokeri olla alhalla. Se jos mikä vaikuttaa ainakin minun tulokseeni.

Tasapainoilua

Huomenna olisi tarkoitus mennä golfaamaan töiden jälkeen. Pientä epävarmuutta aiheuttaa iltapäiväksi sovittu workshop, jonka aikatauluksi on määritelty "jatkuu niin kauan, että saamme kaikki valmiiksi". Toivon, että se loppuisi viimeistään kuudelta, niin ehtisi vielä pelaamaan ysin.

Tällaistahan elämän on. Koko ajan on soviteltava työnantajan antamia tehtäviä ja omia mielenkiinnon kohteita. Tunnustan suhtautuvani työhön tietyllä vakavuudella. Mahdollistaahan työnantaja harrastustoimintani maksamalla minulle palkkaa kun tuota lottovoittoakaan ei ole tullut. ;-)

Kouluarvosanoja

Lähdin suurin odotuksin Pickalaan. Tein autossa mielikuvaharjoituksia oikeanlaisesta swingistä. Mielestäni olin rauhallinen enkä hermoillut.

Mutta mitä vielä...!? Peli kulki kiitettävästi jos mittarina on kouluarvosanat. Tuntui, että mikään ei onnistunut. Kroppa ei kiertynyt riittävästi. Oloni oli kömpelö. Tunnustan, yritin liikaa. Olen ollut kolmetoista päivää pelaamatta. Sitten kun vihdoin pääsin kentälle, en pystynytkään keskittymään. Kunpa vielä joskus malttaisin mieleni! Jos haluan kauniita, pitkiä ja suoria löyntejä, ei saa yrittää liikaa.

Golfari on peruspositiivinen. Tällä kertaa peli ei kulkenut mutta varmasti ensi kerralla menee paremmin. :-)

Juudas

Koen itseni petturiksi. En mennyt tänään pelaamaan ja huomisenkin tiiausajan olen peruuttanut. Yhtälö vain ei tuntunut hyvältä = nuhainen olo + sade + lämpötila. Olen useammaltakin taholta kuullut kauhutarinoita melkein kahden kuukauden flunssasta. Sehän tarkoittaisi, että pääsisi vasta joskus heinäkuun loppupuolella pelaamaan!! :-( Ei, en halua tunnustaa, että kyse olisi tekosyistä.

11. päivä

Tänään tuli täyteen 11. päivä ilman golfia. Onneksi huomenna on toiveita päästä kentälle. Pelikaveri on tiedossa ja tiiausaika varattu. Sääkin näyttää toistaiseksi suosiolliselta. Pidetään peukkuja! :-)

Eräs tuttuni kommentoi tänään, että olen todellakin hurahtanut golfiin. Tunnustin syyllisyyteni. Ihmettelen itsekin välillä, että mistä tulee ikuinen kaipuu golfaamaan. Johtuuko se itse pelin viehätyksestä? Harhaluulosta, että ensi kerralla peli kulkee loistavasti ja teen vain pareja ja birdejä? Pelikavereista? Luonnosta ja ulkoilmasta? Tai voisiko olla niin, että pakenen arjen rutiineita, työ mukaanlukien, kentälle?

En päässyt ainakaan tänään asiasta selvyyteen. En tiedä haluanko. Enkä tiedä onko sillä edes mitään merkitystä. ;-)

Via dolorosa

Jaa-a.... kuinkakohan kauan keksin erilaisia otsikoita kuvaamaan tätä kurjaa tautia, joka vaivaa minua! :-( Tuntuu, että tilanne vain pahenee, niin sairaus kuin polte golfaamaan. Tänään tuli yhdeksän päivää täyteen siitä kun olen viimeksi ollut pelaaamassa.

Entinen työkaveri kyseli josko lähtisin huomenna pelaamaan mutta hengästyn ensimmäisestäkin askeleesta. Sääennuste ei lupaa viikonlopuksikaan mitään huippukeliä. Jos on juuri ja juuri ns. terveen kirjoissa, niin kannattaako mennä kaatosateeseen pelaamaan?? Onneksi sääennuste on sananmukaisesti vain ennuste ja joskus voi yllättyä positiivisestikin.

Valitusvirsi

Huoh.... toivottavasti tästä valitusvirrestä tulee lyhyt. Tarkoitan, että tämä tauti loppuisi pian. Henki pihisee ja nenä tuhisee. Flunssa siis jatkuu. Töihin meneminen olisi kai pitänyt jättää tänään väliin mutta minkäs sitä tunnolliselle luonteelleen voi. Kun ei ollut kuumetta, niin lähdin töihin. Kun niitä töitäkin tuntuu riittävän, enemmän kuin omaksi tarpeeksi.

Toisaalta tauosta on se etu, että sitten kun joskus taas pääsen pelaamaan, tuntuu se varmasti erityisen ihanalta. Toisaalta se tuo myös paineita. Odotukset ovat kovat ja pelin pitäisi kulkea. Siinä sitä kysytään hermoja ja keskittymistä.

Poika kotiin?

Golfystävä lähetti tekstiviestin "tuliko poika kotiin?". Eipä tullut, ei. En nimittäin mennyt kisoihin. Järki voitti. Puin kyllä aamulla golfvaatteet päälle sillä ajatuksella, että suuntaan Pickalaan. Kävin pankkiautomaatilla ja totesin, että tällainen puuskuttaja ei voi lähteä kiertämään täyttä kierrosta. Kuumeen jälkeen kun on nyt sitten flunssan vuoro. Harmillista, erittäin harmillista.

Pois silmistä, pois mielestä

Mieleeni tuli vanha sanonta "pois silmistä, pois mielestä". Olen koko päivän pitänyt sälekaihtimet vain vähän auki, jotten näe kuinka ihanan, aurinkoisen ja lämpimän golfpäivän olen menettänyt. Yritän olla ajattelematta asiaa. Silti harmittaa. Huominen kisakin on vaaravyöhykkeessä. Kuumeilu siis jatkuu... :-(

Viisas keho

Tunnustan häviöni. Tällä kertaa ajatuksella ei ollut riittävää voimaa tai se ei ollut riittävän järkevä. Olen ollut kuumeessa koko päivän. Huomenna en ainakaan mene pelaamaan. Harmillista!

Keho on siis viisaampi kuin ajatus. Olen aiemminkin huomannut, että kun vauhti on liian kova, alkaa keho hangoittelemaan vastaan. Kuume nousee, väsyttää, on pakko levätä.

Öitä!

Keho & mieli

Nyt on paha tilanne! Eilisillasta alkaen kurkku on ollut vähän kipeä. Tänään olin kahden vaiheilla lähteäkö rangelle vai ottaako rauhallisesti. Otin rauhallisesti. En halua vaarantaa sunnuntain kisoja. Kisat nyt eivät ole mitenkään ihmeelliset kisat mutta kisat kuitenkin. Sunnuntain kisa on toinen osakilpailu kuuden kilpailun sarjassa. Ensimmäisessä kisassa kolme viikkoa sitten tulin toiseksi. Olisi mukava katsoa miten pää kestää jatkaa kilpailua.

Eilen päätin, etten tule sairaaksi. Monet ovat sanoneet minulle, ettei tuollaista asiaa voi päättää. Jos tulee sairaaksi, niin tulee sairaaksi. Tässä asiassa olen erimieltä. Uskon, että ihminen on kokonaisuus ja että mieli vaikuttaa myös fysiikkaan. Miten muuten olisi selitettävissä se, että jos pienen pieni ajatuksen hivenkin käy jossakin bunkkerin tai vesiesteen suunnassa, niin pallo on juuri siellä eikä keskellä väylää?!? Ja sanotaanhan sitäkin, että jos on pitkään stressaantunut, se alkaa vaikuttaa myös fysiikkaan.

Valkoinen paperi

Nyt se iski. Kirjailijan pahin painajainen: valkoinen paperi. Mitä kirjoittaisi? Tämä ja huominen ilta menee henkilökohtaisten asioiden hoidossa. Tiedossa ei ole mitään golfiin liittyvää.Hieman kateellisena kuuntelin tänään yhteistyökumppanin kommenttia siitä, kuinka hän on asiakkaan houkuttelemana matkalla golfkentälle. Mitäpä sitä ei palkanmaksajan eteen tekisi?!? ;-)

Golfissakin tulee joskus valkoisen paperin kaltainen tilanne. Minulle se on tapahtunut pari kertaa. Ihmettelen, mikä ihmeen peli tämä on? Mitä näillä mailoilla tehdään? Miten niistä pidetään kiinni? Tunteesta ei tule mitään ennakkovaroitusta kentälle mentäessä. Se voi tulla heti ensimmäisellä väylällä tai sitten vasta jollakin myöhemmällä väylällä.

En ole vielä keksinyt miten tilanteesta parhaiten pääsisi yli. Yritin noina parina kertana alistua tilanteeseen, hyväksyä, että tänään peli ei kuljekaan. Siitä huolimatta tunne säilyi koko kierroksen ajan. Kortissa oli vain kiitettäviä, kouluarvosanoilla mitattuna.

Kesä on alkanut!

Sellainen tunne tuli kun olin tänään Paloheinän rangella harjoittelemassa.Oli lämmintä ja aurinko paistoi.

Tietysti lyönnit sujuvat paremmin kuin viikonloppuna. Miksi ihmeessä tuntuu, että rangella löynnit onnistuvat ihan hyvin mutta kun menee kentälle, niin kaikki, tai ainakin melkein kaikki, menee pieleen? Viikonloppu oli tästä hyvä esimerkki. Avaus sujui pääsääntöisesti mukavasti, samoin putit mutta ns. välilyönnit väylällä olivat surkeita. Paras oli se kun katsoin, että mihin pallo meni? Näkyykö greenin suunnalla? Pitääkö huutaa fore? Kunnes huomasin, että pallo oli mennyt eteenpäin huikeat viisi senttiä! Ihmekö etten nähnyt kun oli niin lähellä?!?

Sain houkuteltua ystäväni rangelle, hänet, joka viime kesänä suoritti green cardin. Mietin mitä tehdä kun huomaa, että lyönti paranisi jos pitäisi katseen pallossa ja kädet suorana? Golffissahan ei periaatteessa saisi antaa ohjeita. Rohkaisin mieleni ja mainitsin ensin katseesta ja sitten käsistä. Ystäväni lyönnit sujuivat sen jälkeen oikein hienosti. Kehoitin häntä kokeilemaan myös hybridiä ja draiveria. Proni kun sanoi, että aloittelijankin pitäisi heti löydä kaikilla mailoilla. Swingihän on aina samanlainen vain maila vaihtuu.

Harjoittelimme myös klubikäyttäytymistä. Emme suunnistaneet heti autolle vaan hakemaan kahvia ja jäätelöä, jotka nautimme oikeaoppisesti klubirakennuksen terassilla, ilta-auringon lämmössä.

Oppimisen vaikeus

Tämä päivä oli eilisen toisinto. Eri väylien tulokset vaihtelivat todella paljon. Alku alkoi surkeasti kuten eilenkin. Tänään sentään tein kaksi paria, eilen tein vain yhden. Bogeypisteitä tuli tänään 28 eli kaksi enemmän kuin eilen.

Ajatukseni harhailivat taas pron opeissa. En oikein tiedä miten olisi parasta toimia, ajatella oppeja samaan aikaan kuin lyö tai ajatella vähän ennen kuin lyö esim. odottaessa omaa lyöntivuoroa? En nimittäin huomannut tilanteiden välillä mitään eroa. Sen kyllä huomasin, että oli vaikea keskittyä samanaikaisesti kovin moneen asiaan. Pystyin miettimään kiertoliikkettä ja paineen siirtymistä oikealle jalalle taakseviennissä. Sen sijaan unohdin lantion käytön. Pitäisi muistaa sellainen tunne kuin joku vetäisi housuntaskusta vasemmalle, väylää kohti.

Uuden oppiminen ei ole helppoa. Keskittyminen herpaantuu heti kun on vähän väsynyt, verensokeri on alhainen ja/tai on jano. Silti, odotan jo kovasti seuraavaa pelikierrosta päästäkseni harjoittelemaan uusia oppeja.

Vieteri

Jos  viimeisellä tai viimeistä edellisellä väylällä tulee autuas tunne antoisan golfkierroksen jälkeen, niin ensimmäisellä väylällä tunne on ennemminkin tuskainen.

Tämä päivä oli hyvä esimerkki. Kaksi ensimmäistä väylää meni kiitettävästi eli kymppi tuli. Kolmas väylä meni paremmin. Sen jälkeen alkoikin tulosten vuoristorata. Välillä meni hyvin, välillä huonosti. Välillä mietin Pron ohjeita, välillä en. Nyt vain pitäisi vielä analysoida mitä mietin kun meni hyvin.

Uskon, että kiertoliikkeessä on salaisuus. Kun mietin, että oikealle jalalle pitää tulla painetta taakseviennissä ja että napa kiertyy akselissaan, niin lyönti menee paremmin. Olen kuin vieteri, jota ensin kiristetään ja sitten päästetään irti.

Miksi ranskalaiset naiset eivät liho?

Nyt viikonloppuna Pickalassa on kolmen kentän kierros: kaksi huomenna, yksi sunnuntaina. En ilmoittautunut koska ei ollut oikein kaveria. Tai ehkä se on tekosyy. Oikea syy on se, että epäilen omaa kestävyyttäni. Kaksi kierrosta yhden päivän aikana tuntuu paljolta. Heti seuraavana päivänä pitäisi vielä kiertää yksi kenttä.

Sitten on yksi toinenkin asia. Jostakin syystä haluan pitää itselläni pienen kaipuun tunteen suhteessa golfin pelaamiseen. En tullut käyneeksi edes rangella koska ystäväni ei lähtenyt ja töissäkin venähti myöhään. Uskon, että nautin pelistä enemmän kun en pelaa hullunlailla. Ranskalaiset naiset eivät liho koska syövät vain vähän kaikkea. Minulla säilyy kiinnostus golfiin kun en pelaa itseäni puuduksiin asti.

Vanhanaikainen

Kävin tänään ensimmäisen kerran maineikkaalla Helsingin Golfklubilla. Onhan kenttä hieno puistokenttä, sitä ei voi kieltää. Greenit ja väylät olivat valitettavasti vielä huonossa kunnossa. Klubirakennus oli hieno. Onneksi ilma salli myöhäisen lounaan nauttimisen terassilla.

Tämän päivän teema oli ruoka. Tai oikeammin sen puute. Kävi vanhanaikaisesti, en ottanut riittävästi evästä mukaan. Minä, joka tarvitsen ruokaa neljän tunnin välein. Tilannetta hankaloitti myös se, että matkan varrella ei ole taukokioskia. Viidennen väylän jälkeen tullaan klubille mutta siinäkäään vaiheessa en ymmärtänyt hakea evästä klubirakennuksesta.

Tulos oli sitten sen mukainen. Ote herpaantui 10-väylän jälkeen melkein kokonaan. Onneksi sentään vettä riitti. Tästä lähtien bägin sisältö on tarkistettava paremmin. Pallojen lisäksi sieltä on löydyttävä välipalaa.